Tämän kuukauden pienoismallina esiintyy Renault 11 Ranskan poliisin versiona. Malli on poliisin uudemmissa väreissä. Aikaisemminhan kalusto oli mustavalkoista ja itselläni oli aluksi vaikeaa erottaa nämä poliisit ja Gendarmerien mallit toisistaan mutta senkin näköjään oppii. Lähes joka Renaultista kun tuntuu löytyvän myös viimeksi mainittu santarmiarmeijan tummansininen versio, joissa myös on sinivilkku katolla ja varsin usein myös näiden autojen pienoismallit löytyvät nettikaupoissa poliisi-nimikkeen alta. Moni muistaa tämän Renaultin korimallin James Bondin leffasta ”Kuoleman katse”. Siinä poliisit ajoivat vielä vanhoilla mustavalkoisilla värityksillä, joten oman päättelylogiikkani perusteella Ranskan poliisi on uudistanut värinsä filmin tekoajankohdan ja vuoden 1986 välillä.
Tuttuun tapaan muutama sana mallin esikuvasta ja oikeista autoista. Pienoismallin esikuvana on 11 TXE, jossa on mallisarjan suurin vapaasti hengittävä 1721 kuution 82 heppainen moottori ja viisilovinen laatikko. Vuosimalli ajoittunee välille 1983-86 päätellen kromireunaisesta maskista, joka muuttui 1986 kokonaan mustaksi. Muovihelmat löytynevät kaikista paitsi TL ja Turbo-malleista ja kaikki muu varustelu täsmää tuon ykkösversion TXE:n kanssa, mutta ratti on selvästi seuraavan korimallin TXE-ratti. Vertailin pitkään eri Renault 11 mallien esitteitä ja päädyin niiden perusteella tähän versioon. Muihin en saanut koko varustepakettia täsmäämään ja mallissa ei ole missään kohtaa mitään merkkiä, ainoastaan keulan kuvio. Ratteja muuten löytyy kaikkiaan neljää erilaista tässä mallisarjassa, maskeja vastaavasti kolme ja kaikki versiot mukaan lukien 11:n tuotanto ajoittui vuosille 1983-88. Eri tekniikkavaihtoehdot yms. jätän autohistorian kirjoittajille ja pysyttelen erikoisuuksissa, joista yksi on Sociéte-malli, jota myytiin Ranskassa 2-paikkaisena pakettiautona. Takapenkin tilalla oli muotoon valettu muovikaukalo ja sen enempää maan autoverotusta tuntematta mieleen hiipii väkisin kaikki Suomessa eri vuosina toteutetut suksilaatikot, koiraverkot ja viimeisenä takapenkin katkaisu, jolla auto muutettiin pakuksi verotuksen takia. Palataan vielä agentti Bondiin. Leffassahan puomi vei ensin autosta katon, joka on Bondille täysin arkipäiväistä, myöhemmin isompi Renault, tyyppiä R20/30 vei koko peräpään mutta tämäkään ei kelpo agentin menoa haitannut, vaan Bond ajeli vielä pitkät matkat ilman bensatankkia…. Bond-leffan aikoihin Suomessa myytiin myös sisarmalli Renault 9:ä Agent-versiona. Mallia koristi pitkittäinen poikkiviiva, joka loppui Walther PPK:n tyyliteltyyn kuvaan. Pikkuautoistaan tunnettu Matchbox valmisti parikymmentä vuotta sitten leluautoa mittakaavassa 1:56. Kattokyltissä luki Taxi Parisien ja tätä mallia jaettiin aikanaan maahantuojan/jälleenmyyjän lahjana asiakkaille, jotka kävivät koeajamassa uuden 11:ta. 
Seuraavaksi hiukan valoa näihin muotiin tulleisiin lehti/pikkuautopaketteihin, joihin kuukauden autokin kuuluu; Tämä malli on Norevin ns. edullista halpatuotantosarjaa. Samaa mallia on myyty myös erikseen ja siinä viimeistely saattaa olla parempaa mutta jutun auto kuuluu Hachetten keräilysarjaan ja oli uutena varsin edullinen, sanoisin jopa puoli- ilmainen. Sarjan ideana on kuukausittain ilmestyvä lehti jossa on mukana metallinen pienoismalli mittakaavassa 1:43. Samaa konseptia käyttävät mm. Atlas ja DeAgostini -kustantamot jälkimmäisen ollessa Ranskassa tuotemerkiltään Altaya. Pakkauksessa on aina lehti tai kuten Hachettella irtolehtisiä sekä metalliauto muovikelmussa. Lehtien keräilykansion saa ostaa erikseen. Atlaksen sarjaan kuuluu enemmän Tour De France -malleja, Hachetteen ihan kaikkea ja pisimmälle on mennyt Altaya, jolla on useita eri teemoja kuten ralliautot, maailman taxit jne. Briteissä firman rallilehti- ja autopaketti kulkee nimellä Rally Car Collection ja teksti on englantia. Muissa maissa yleensä ranskaa mutta nyt Altayan paketti taitaa kuulua myös Portugalin valikoimiin. Altayan päämarkkina-alueina ovat kuitenkin Espanja ja Ranska mutta ei pidä innostua vielä liikaa. Sille joka juuri ajatteli, että näitähän kannattaa kantaa aurinkolomalta sillä isommalla kassilla ja rahoittaa sillä osa matkasta, sanon heti, että unohtaa koko idean. On kokeiltu eikä onnistu, näiden lehtikioskien ja kyseisten lehtien myyntipaikat kun ovat varsinaista salatiedettä. Useampikin kokenut pikkuautohenkilö on lomansa ohessa haeskellut näitä niin Espanjasta kuin Ranskastakin saldonaan pyöreä nolla.
Yritin tilata brittiversiota tänne mutta törmäsin samaan vaatimattomuuteen. Nettisivu kyllä löytyy mutta mitään vastausta ei koskaan tullut. Jos joku kuitenkin innostuu vaikka Renaultin laajan esiintymisen takia näitä lehtiä/ malleja kyselemään, kustantajien nettiosoitteet löytyvät tämän sivun alalaidasta. Ranskan kielen hallinta ei ainakaan ole haitaksi ja osoitteet ovat voimassa tätä kirjoitettaessa mutta joka lehdessä/teemassa ja firmassa ei suinkaan ole Renaultia, se pitää ottaa huomioon! 
Kuvassa on tämän jutun pienoismalli ja aviisin kansilehti. Suomalaisena mallikerääjänä kateus nousee väkisin pintaan, sillä nämä pakkaukset maksavat myyntimaissaan pyöreästi 10 euroa, siis lehti ja metalliauto! Suomessa samalla hinnalla saa nippanappa marketista vastaavan kokoisen leluauton mutta totuuden nimessä on myönnettävä, että tämä on kustantajia ajatellen liian pieni maa vastaaviin julkaisuihin. Toisaalta vaikkapa tällaisen poliisiauton tilaaminen maailmalta saattaa tuntua ensin kalliilta kun Ranskalainen nettitrokari pyytää siitä keskimäärin 25 euroa postikuluineen mutta pitää muistaa ettei se noutaminen ainakaan halvemmaksi tule. Lisäksi malleja ja varsinkin tällaisena pakettina on tehty rajallisesti.
Äkkivilkaisulla tämäkin auto näyttää ihan laatutuotteelta mutta lähempi tarkastelu ja valokuvat paljastavat, että halvan hinnan takana ei ole totuttua laatua, miten voisikaan olla. En silti halua mollata tätäkään mallia. Se puolustaa paikkaansa Renault-kerääjän kokoelmassa ihan siinä missä 3 euron leluauto tai huiman kallis pikkutarkka mallikin. Eroavaisuuksia pitääkin olla, sillä vasta niistä syntyy kokoelma. Lisäksi haluan erikseen korostaa ja tuoda esiin seikan, että tarkastelen tällä palstalla malleja kirjaimellisesti suurennuslasin kanssa (makrolinssin läpi kameralla). Paljaalla silmällä ja varsinkin vitriinissä autorivistön joukossa tämäkin malli näyttää ihan kivalta, eikä kukaan tavallisesti etsi tällaisia pikkutarkkuuksia mutta ilman niiden tutkailua ja niistä kertomista palsta olisi melko tyhjä. Vain muutama kuva ja mallin merkki riittäisivät täyttämään tämän tilan. 
Jo yleiskuvista ns. vinoparkissa näkyy osa aiemmin listaamiani juttuja, jotka viittaavat siis tuohon vanhempaan TXE- malliin. Mallin helmoissa on tummat muovilistat, keulalla tuplavalot ja sumarit ja alla pyörii alumiinivanteet, muutamia yksityiskohtia mainitakseni. Poliisiauton tunnusomaisin juttu eli sinivilkku on tottakai katolla samassa kohden kuin oikeassakin autossa. Sen sijaan lehtikuvissa näkemiäni oransseja valoja katon takaosassa jäin kaipaamaan, oletan ne jonkinlaisiksi pysäytysvaloiksi tai vastaaviksi mutta niitä ei mallitehdas ole jaksanut vääntää.
Mittasuhteiltaan auto on ihan kunnossa ja kaikki perusasiat ovat kyllä siellä missä pitääkin. Kyljessä on kuitenkin hiukan vaaleaa helmalistan päällä ja sinänsä laadukas ja tarkka teippiarkki on asennettu hiukan hutaisten. Ajovalot sen sijaan ovat erikoista muovia, sopivassa valaistuksessa, kuten kuvassa, näyttää aivan kuin autossa olisi valot päällä. Katsotaan muita yksityiskohtia tarkemmin jäljempänä mutta esitellään ensin auton yleisilme eri suunnilta.
| |
|
|
Pienoismallien renkaisiin panostetaan nykyään kiitettävästi. Etupyörän kuvassa näkyy jälleen, että tässäkin autossa on kuvioidut renkaat, pieni mutta hyvin tervetullut seikka takavuosien sileille O-renkaille. Saman ilmiön ovat kokeneet myös vanteet, jotka vastaavat lähes poikkeuksetta esikuvan vanteita aina sen mukaan, mikä varustelutaso on kyseessä. Niin on myös tässä autossa ja nämäkin aluvanteet ovat ihan kohtuullista työtä, uutuusautojen vanteista puhumattakaan.
Sisälle näkyy hyvin heikosti, vaikka etusivulasit ovatkin avoinna. Mitään aivan ihmeellistä sisältä ei löydy mutta sellainen kohtuullisen hyvä kokonaisuus kyllä. Sisusta on kauttaaltaan mustaa muotoon valettua muovia, josta erottuvat hyvin mm. kojelaudan ominaispiirteet: keskikonsoli, kässärin kahva ja muut vastaavat varusteet sekä aiemmin mainittu ratti. Oviverhoiluissa näkyy myös niiden muoto, oven aukaisukahvakin näkyy hyvin ja TXE-etuistuinten voimakas muotoilu erottuu erityisesti. Sitä, onko kyseessä tavallinen vai Electronic-versio, en pysty sanomaan. Ulkoapäin tuo lähikuva ei oikein mairittele. Tuulilasin tiivistysmassa on kuin paremmankin kotiasentajan jäljiltä, mallin katto on oikeastikin pienen pienellä vekillä koko matkan tai siinä on todella paksu mutta huono maalikerros. Erilliset taustapeilit löytyvät niin sisältä kuin ulkoakin mutta ulkopeili on kai vääntynyt samassa taka-ajossa, jossa sivuhelma on naarmuuntunut. Lisäksi konstaapeli on tohkeissaan kolauttanut koppalakkinsa sisäpeiliin, joka on nyt aivan vinossa. 
Kun katsotaan keulaa ja perää tarkemmin, tulee jällen esiin tuo heikko viimeistely, vaikka tavaraa onkin mallissa paljon. Keulan isosta kuvasta näkee hyvin miten heikkoa kromauksen laatu on maskinkehyksessä ja Renaultin merkissä, eikä tuo kehikkokaan oikein istu paikalleen.
Rekisteritarra on myös lätkäisty kiireellä keulalle, takana asennus on siistimpää. Toisaalta on hienoa kun tuo erillinen kehikkokin on malliin viitsitty väsätä. Nokalta löytyvät myös keltaiset nelivalot, vilkut ja TXE- sumuvalot. Nämä kaikki ovat kuitenkin erillisiä muoviosia ja näin pikkupalikoiden runsaus vain lisää entisestään mallin herättämää ristiriitaisuutta. Yläviistosta näkyy hyvin muoviset lasinpyyhkimet, hyvinkin tarkka poliisiteippi ja teipillä tehdyt ilmanottoaukot. Jotenkin herättää hilpeyttä tuo konepeltitarran logiikka vaikka se ihan aito onkin. Sehän on tuttua myös Suomessa lähinnä ambulansseista, mutta silloin kyse on nokattomasta pakettiautosta. Tässä on ajatus jotenkin karannut, sillä hyvin harva näkee tuon tekstin peilikuvana liikenteen seassa sellaiselta korkeudelta, että viesti menisi perille.
Takana sama linja jatkuu katsotaan sitten ala- tai yläviistosta, sillä jälleen malli yllättää pikkuosillaan. Takavalot, pakoputki ja muu tarpeellinen on kaikki rakennettu erikseen, jopa takaluukun lukkopesä on tehty muovista. Yläviistosta näkyy myös takalasin pyyhin ja spoilerin rakenne. Pyyhin on tehty erikseen ja musta kumilippa on samaa palikkaa takalasin tiivisteen kanssa. Takalasi istuu paremmin kuin kuva antaa ymmärtää mutta toisaalta takalamput hieman pursuilevat paikoillaan. Valkoista maalia on taas roiskunut puskurille ja spoilerin tiivistysmassat ovat levinneet hiukan laajalle. Myös yleiskuvissa näkyy, että sivulasien mustat raamit ja lasien sovitus on hiukan epätarkkaa, luonnossa niitäkään ei huomaa lainkaan. | |
|
|
|
|
|
|
|
Vaikka mallin laatu ei sinänsä häikäisekään, on se silti pirteän näköinen poikkeus vakioautojen joukossa ja kuten todettua luonnossa paremman näköinen, kunhan ei rupea tutkimaan sitä suurennuslasilla. Sama auto löytyi myös Norevin tuotantolistalta. Saatavuudesta Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, kuten ei myöskään siitä, onko tämä lehden mukana tuleva malli identtinen erikseen myytävän version kanssa, jälkimmäinen kun on kuitenkin huomattavasti kalliimpi. Tuo mainitsemani 25 euron keskihinta on nettikauppiaiden pyynti maailmalla ja äkkiä ehkä tuntuu, että myyjät repivät huimaa voittoa malleista mutta hekin tietävät, ettei näitä saa enää mistään hyllytavarana. Pelkkä pienoismallikin on melko harvinainen ja siksi paino onkin sanalla keski. Usein hinta voi olla moninkertainen ostajan innokkuudesta riippuen. Jos myynnissä on koko paketti, saa auton lisäksi myös paljon kiinnostavaa kuvamateriaalia sekä tietoa poliisiautoista. Alkujaanhan hinta/laatusuhde on ollut todella hyvä mutta kaupoista tämä lehtipaketti on poistunut jo ajat sitten ja on jo sinällään keräilyharvinaisuus.
Alla nuo löytämäni osoitteet, joista ranskaa hiukankin osaava pääsee eteenpäin. www.altaya.fr www.editionsatlas.fr www.hachette-collections.com -Markku Rantanen- | |
| |