|
Tämä aihe oli varmaan ennalta arvattavissa, mutta eihän tätä voinut sivuuttaa, varsinkin kun muistetaan, että alkujaan koko kuukauden auto -ajatus lähti kaikkien tunteman, maata kiertävän tippamiehen, Kari Kitin ideasta. Kitin hyllystä ovat myös kaikki tässä esiteltävät mallit sekä oheiskrääsä. Tavaraa sekä malleja oli kuitenkin niin järjettömät määrät, että karsintaa piti suorittaa rankalla kädellä. Ensin jäivät pois mallit, joita on jo aiemmin ollut esillä, sen jälkeen koitettiin laatia kymmenen autoa käsittävä läpileikkaus tipan taipaleesta, jossa suurimmat mallierot tulisi edes jotenkuten käytyä läpi. Tippamiehellä on luonnollisesti myös kaikkia kummallisia sekä erikoisia pienoismalleja, jotka eivät kuulu siihen 1:43 vitriiniin, vaan ne on ripoteltu eri puolille tippamiehen Renault-kammiota, joten sieltäkin piti poimia mukaan joitain harvinaisuuksia. Tämän ei siis ole tarkoituskaan olla mallin 50 - vuotis historiikki, sen on moni muu jo kirjoittanut ja tulee vielä tänä vuonna kirjoittamaan. Pysyttelen ainoastaan pienoismalleissa, eikä tämäkään kavalkadi ole kattava historiikki, ainoastaan kevyt kuvakatsaus erilaisiin tipan pienoismalleihin.
10 autoa allekkain
Alkuun pyysin Karia poimimaan vitriinistä 10 pienoismallia mittakaavassa 1:43 siten, että pinossa olisi autoja, joissa on keskenään joku selkeä ja mainittava ero, muista syistä merkittävä auto R4: n historiassa tai muu painava syy nostaa tippa pöydälle. Valintaa helpotti se asia, ettei mukaan huolittu aiemmin esiteltyjä malleja tai niiden variaatioita. Myös Heuliez-koripajan tuotanto jätettiin kokonaan pois tästä 10 mallin lajitelmasta, sillä niitäkin on niin paljon, että niistä voi laatia oman juttunsa. Näiden kymmenen kuvan lisäksi jokaisesta on erillisessä "laatikossa" pieni kuva, jossa on pyritty esittämään juuri sen mallin ratkaisevin yksityiskohta. Tämä 1:43 mittakaava ja sitä pienemmät autot ovat niitä, jotka löytyvät siististi vitriinistä, tyyppi- ja nimikyltein varustettuina. Ympäri huonetta, erilaisten hyllyjen päällä oli kuitenkin vielä runsaasti kummallisia, hienoja, rumia, kauniita, hauskoja ja harvinaisia malleja ihan muuten vaan koristeena, joten niistäkin piti tehdä oma kuvalaatikkonsa. Tosin siihen laatikkoon päätyi myös muutama pienemmän mittakaavan malli, kriteeriksi riitti, että malli on ainakin nykyään harvinainen.
Aiemmin esiteltyjä tippoja ovat 2006 tammikuu Plein air, heinäkuun Fourgonnette, 2007 elokuun Pick Up, 2008 kesäkuun Rodeo, elokuu R4L taxi sekä 2010 elokuun jäätelöauto. Forgonnette- pakettiautoja on muutenkin niin mahdoton määrä, että myös ne jätettiin sovinnolla pois ja listalle otettiin vain yksi kummallisuus ikään kuin kuriositeettina. Yksikään autohan ei ole minun, mutta voin aina kehuskella sillä, että olen hankkinut ison osan malleista, syystä että kerään itsekin pienoismalleja ja ulkomaille on syntynyt joitain hyviä kontakteja, joista jotkut jo osaavat tarjota suoraan myös Renaulteja. Joskus taas huomaan netissä ihan sattumalta jonkun erikoisen Renaultin jolloin Karille lähtee linkki "kiinnostaako tällainen". Toinen paljon käytetty tapa on se, jossa saan Karilta sähköpostitse linkin johonkin myytävään malliin sekä tekstin "viitsitkö koittaa hankkia tämän", eikä tämä työnjako ole ollenkaan hullumpi. Saan ostella hienoja autoja toisten rahoilla silloinkin, kun oma budjetti näyttää nollaa, eikä tiedossa ole mitään kivaa tai kiinnostavaa, ulkomailta tulevaa pakettia. Nettikaupoista - sekä huutokaupoistahan on tosi kivaa etsiä sekä ostella pienoismalleja, höpötellä välillä myyjien kanssa ja joskus selitellä umpihämmästyneelle ranskalaiselle, että kyllä, kyllä meillä Suomessa todellakin harrastetaan myös ranskalaisia autoja. Omilla rahoilla tuo kaupanteko jäisi kuitenkin välillä tosi minimiin, joten näitä Renaulteja on oikeasti hauska ostella, kun omalta tililtä ei lähde koskaan lanttiakaan…sen kun vaan klikkailee.
Mutta asiaan eli tippojen 1:43 kokoisia pienoismalleja ykkösestä kymppiin lyhyillä faktoilla sekä värikuvalla varustettuna, olkaa hyvä.
1. Sininen proto VM-1959 eli se mistä kaikki alkoi. Valmistajana Norev, jonka tehtaalta malli on ostettu, joskin se tällä järjestelyllä kiersi 2CV Killan Erkki A. Ahtokiven kautta.
Materiaalina "resiini" ja auto on kasattu käsityönä jo tehtaalla.
Nykyään erittäin harvinainen ja jo hankintavuotena 1995 tämä oli kallis pienoismalli. Ainoa tippa, josta löytyy erilliset, pienet tuuletusikkunat sivuilta.
|
2. Auki leikattu "puolikas", pienoismallin virallinen nimi on Ecorehe de présentation 1961 Salon de l´automobile de Paris. Oikea auto oli esillä tuossa näyttelyssä, vuosimalli näin ollen 1961, malli on oikeasti R3 ja valmistaja on Universal Hobbies.
Malli kuuluu R4 Collection kioskiautosarjaan ja on melko uusi, näitä on edelleen saatavana Ranskan nettikaupoista.
|
3. R3 VM-1962, Norevin malli vuodelta 1995. Tipan karvalakkiversio, jossa takimmaiset sivuikkunat ovat ummessa, konepellissä on pelkkä ritilä, ei erillistä koristemaskia lainkaan, eikä autossa ollut liioin pölykapseleita. Muitakin eroja saattoi olla, mutta nämä selkeimmät erot kertoi suomalainen esite vuodelta 1963.
Kuten näkyy, myös tuo auki leikattu malli on R3, takasivulasithan ovat ummessa siinäkin. Vuotta tai kahta myöhemmin tämä alkaen - malli sai nimen R4, kun tavallinen tippa oli R4L. Hienoa, kun kerrankin on tehty myös sen perusversion pienoismalli.
|
4. Parisienne VM-1963, nyt musta auto keltaisilla "rottinkiteipeillä", mutta värivariaatioita löytyy useita. Valmistaja Vitesse, siis se vanha ja hyvä tehdas, joka meni vararikkoon 2000- luvun alussa.
Suuressa maailmassa saattaa vielä nähdä vanhan, alkuperäisenä säilyneen Parisiennen, jossa teipit ovat aivan haalistuneet, sellainen patina olisi tavallaan säilyttämisen arvoista sekin.
|
5. Super VM - 1963, takaluukku aukeaa alas ja luukun lasi jää siis sinne sisään. Myös Superin puskurit poikkeavat muista malleista. Valmistaja Universal Hobbies, malli kuuluu Ranskan R4 Mythique kioskiautosarjaan.
Erittäin nätti malli, josta se tärkein eli takapään kuva löytyy tuolta erillisestä kuvalaatikosta.
|
6. Export VM - 1968, rättikatto, joka on tässä versiossa myös auki. Toinen ja iso syy tämän mukanaoloon on leveä, uuden mallin alumiinimaski. Mallissa on myös Exportin helma- ja kylkilistat, kromatut ovenkahvat, avattavat takasivulasit sekä kunnolliset auton penkit.
Jälleen sitä hyvää Vitessen mallistoa ja hankittu 1996, silloin vanhoina hyvinä aikoina, kun uutuudet ostettiin Suomessa kaupasta, tässä tapauksessa Turusta rompetorilta, jossa Helsinkiläinen Radiotarve Oy oli eräs vakituinen myyjä ja jonka tiski oli yksi ensimmäisistä kohteista, joita piti päästä penkomaan.
|
7. Sovam 850 VS VM - 1966. Tämän katselmuksen kummallisuus, pieni urheiluauto vielä pienemmällä moottorilla, joskin Sovamiin löytyi myös vaihtoehtoisia myllyjä.
Pienoismallin on valmistanut Universal Hobbies, auto kuuluu taas Ranskan R4 Mythique kioskiautosarjaan ja oikean auton valmistaja on siis Sovam. Tehdas on valmistanut myös joitain kuorma- autoja sekä pieninä sarjoina muitakin kummallisia kulkuneuvoja, mutta päätoimialana ovat lentokenttien liikkuvat lastaus- sekä matkustajasillat ja tietysti lentokenttäautot.
Näitä R4- pohjaisia autoja tehtiin erään tietolähteen mukaan vain 145 kappaletta, prototyyppi oli esillä Pariisin autonäyttelyssä -65 ja valmiita autoja kaupiteltiin välillä 1966-68.
1100VS isolohko oli peräisin Floridesta, 1300 GS jättilohko taas R8 Gordinista. Pienoismalleja tunnetaan vain tämä kaksipaikkainen, jossa yksi erikoisuus ovat nuo kaarevat sivulasit. Jättilohkon sai ainoastaan 2+2 versioon jolloin kori muuttui hieman, eikä siitä ainakaan toistaiseksi ole tehty pienoismallia. Tällaisen hankinta oli melko kinkkistä, joskin juuri nyt näitä näkyy olevan myynnissä Ranskan nettikaupassa, ovat tainneet saada lisäpainoksen tästäkin mallista. Uutuutena tätä ei meinannut saada mistään, lähes koko erä taisi jäädä ranskanmaan omille R4-harrastajille, onhan koko tippaharrastus, kuten todettua, siellä aivan eri mittakaavassa kuin meillä Suomessa.
|
8. Safari VM- 1976, valmistaja jälleen Vitesse ja käsittääkseni ainut tippa, jossa oli vakiona mustat puskurit. Myös maski on musta ja Safarin penkit ovat kirjavan raidalliset, tosin pienoismallissa ne ovat väärää mallia.
Tämä yksilö on ensimmäisiä malleja, joita sai ostaa merkkiliikkeen kautta vuonna 2001, kun unohdetaan ne 70-luvun alun Autorex-mallit.
|
9. TL Clan VM-1989, valmistaja Vitesse ja taitaa olla samalla viimeisiä, ellei viimeinen Vitessen R4 malli. Tätä vanhaa Vitesseä ei enää löydy mistään kaupasta, ainoa ostopaikka on nettihuutokauppa, jossa välillä joku kerääjä myy kaksoiskappaleita tai on muuten vain saanut tarpeekseen pienoismalleista. Sitä kautta tämäkin löytyi vuonna 2005.
Ainoa tippa, jossa on isot peruutusvalot ja takalasin lämmitys. Kuten kuvasta näkee, autossa on muutenkin ihan omia erityispiirteitä, lisäksi sisustan verhoilu on erittäin hyvää ja pikkutarkkaa työtä, jopa penkkien punainen kanttinauha erottuu selkeästi paljaalla silmällä. Ikkunat ovat kuitenkin kiinni, joten tähänkään sisustaan ei päässyt kameran kanssa.
|
10. GTL Clan Bye bye 1992, viimeinen hihnalta tullut tippa ja rasian tietojen mukaan siis ranskalaisittain tyyppiä Bay - bay. Eri kirjat ja lehdet antavat kovin ristiriitaisia tietoja tästä viimeisen mallin päivämäärästä, joten luotetaan mallin rasian tekstiin jossa vuosiluku on 1992 ja rekisterikilven perusteella tämä oli nimenomaan viimeinen Ranskassa tehty auto.
Kirjatietojen mukaan mallia tehtiin ainakin Sloveniassa ja Marokossa vielä 1994.
Pienoismallin valmistaja taas majailee Kiinassa ja tuntee nimen Universal Hobbies.
Erikoinen ja hieno idea tehdä tällainen pikkuauto, jossa kokonaisvalmistusmäärä on merkattu tuulilasiin.
|
|
Mitä kaikkea kummallista tipan ympärille sitten voi kerätä ja kasata?
Kuvasin tämän jutun mallit tässä kuvassa näkyvällä puutarhapöydällä ja pyysin muutamaa alan lehteä tai vastaavaa taustoiksi. Kitti piipahti toimistoonsa ja muutama (mutta ei suinkaan kaikki) tarkoitti tässä tapauksessa tuollaista isoa kasaa kirjoja, kortteja, esitteitä sekä Ranskassa ilmestyvää R4- lehteä.
Tuo 4L Magazine on siis ihan oikea nelivärilehti, jota saa siellä tilata, ei mikään parin sivun lappunen tai edes kerholehti. Se kertoo aika paljon mallin harrastajapohjasta auton kotimaassa. Miten mahtaisi käydä Suomessa… tuskin mikään, vain yhteen automalliin keskittynyt lehti möisi edes tuotantokustannustensa verran.
|
|
Alla on kuva, johon on kerätty niitä kummallisia ja harvinaisia malleja ja teksti kertoo hiukan faktaa joka autosta, alkaen vasemmalta ylhäältä, josta edetään rivi kerrallaan (klikkaamalla kuvaa saat siitä oman ikkunan, jolloin on helpompi seurata tekstiä ja kuvaa).
Autot eivät ole tuossa kuvalaatikossa mittakaavassa, vaan 4cm ja 40 cm pituisista malleista on saman kokoiset kuvat, joissain jopa päinvastoin.
Ihan ensimmäisenä vasemmassa yläkulmassa majailee keltainen, Hollannin tiepalvelun pikkuauto
" Wegenwacht". Tällaisia ei näe nykyään missään, valmistaja on AHC Models EPE Holland, pohjalevyssä lukee kuitenkin Made in Spain. Erittäin nätti ja tarkka malli pienestä koostaan huolimatta, mittakaava on vain 1:55 eivätkä tällaiset kuvat muutenkaan tee oikeutta juuri millekään mallille. Kattokylttiä, vilkkuvaloa ja lisävaloa löytyy ja tarkkasilmäinen huomaa, että kyseessä on taas se karvalakkimalli, jossa takasivulasi on ummessa. Kitin tytär on hyvin koulutettuna huomannut tämän auton vuonna -95 vaihto-oppilasvuotenaan Brysselissä, jossa malli oli ihan oikeassa pienoismallikaupassa nimeltään Christiansen. Hintalappukin on tallessa, 500 Belgian frangia!
Seuraavana rivistä löytyy metallisininen ja myös metallipohjainen, vanha Ranskassa tehty Norev 4L, joka on samalla avaimenperä. Mittakaava 1:60 ja itselläni on sellainen muistikuva, että meilläkin myytiin joskus 1980 - 90 luvun taitteessa Norevin avainlenkkimalleja, valikoimassa taisi olla kaikkia Ranskalaisautoja, joita Norev Mini- jet sarjaan muutoinkin kuului.
Kolmantena on lähikuva keltaisesta möhkäleestä, joka oli esillä jo tuossa väliotsikonkin kuvassa.
Todellinen kummallisuus, josta ei paljon tietoa löydy. Mittakaava on 1:14 ja materiaali on jotain kummallista massaa, eli tätä ei saa pudottaa. Mallissa on laattapuskurit, vanhat takavalot - sekä luukun saranat ja ensimmäinen maskiversio, joten malliveikkaus voisi olla Export välillä 1963- 67. Kattotelinekin löytyy, koomisena yksityiskohtana telineen jalat menevät läpi rättikatosta!
Olen löytänyt tämän Hollannin nettihuutokaupasta joskus 10 vuotta takaperin, eikä toista vastaavaa ole sen koommin näkynyt missään.
Neljäs kuva esittää tippamiehen tippakammion yhtä nurkkaa, ylähyllyllä majailee mm. Solidon 1:18 paloauto, seinillä on kehystettyjä kortteja, esitteitä, kuvia, suomalaista taidetta (keltaisen auton maalaus), lautanen, tiiliskivitaidetta ym. asiaan kuuluvaa ja tämä on siis vain yksi nurkka…
Vaihdetaan riviä. Varsinkin vanhojen lelujen kerääjät puhuvat usein peltiautoista ja tässä on nyt todellinen peltiauto! Auton esikuva on Madagaskarin pääkaupungin Antananarivon Taxi, Renault 4.
Esikuvan valintaan on saattanut vaikuttaa se seikka, että tippaa valmistettiin myös Madagaskarissa. Mittakaava on arviolta 1:24 vaikka tässä vekottimessa ei juuri mikään olekaan ihan mittakaavassa. Materiaali on ohutta peltiä, käytettyä sellaista ja sen myös huomaa. Härveli on ostettu Helsingistä, nyt jo toimintansa lopettaneesta Zenzulu -puodista vuonna 2006. He myivät näitä "Romun uusi elämä" - projektin merkeissä, jolla on tuettu mm. Madagaskarin katulapsien koulutusta. Tämän taxin "oikea pienoismalli" on esitelty 8 / 2008
Seuraava auto onkin sitten uniikki kappale ja myös tämän tarinan ainoa virallinen ja aito R4L 50 ans - malli. Totta se on, mikään mallivalmistaja ei ainakaan vielä ole tuonut markkinoille tippa 50 vuotta - pienoismallia, tämä on ainoa laatuaan koko maailmassa, joskin tällä juhlistettiin auton synttäreiden sijaan auton omistajan Kari Kitin viisikymppisiä. Auto on umpipuuta, valmistaja on puuseppä Timo Paukama ja mittakaava on 1:10. Tilaajina olivat Kitin sanoin " Turun seudun Renault- hullut laivamatkaajat" (Kähkönen, Mikola, Tuominen) ja ryhmä oli raahannut tämän kokonaisuuden Ruotsinlaivaan, jossa luovutus myöhemmin tapahtui. Auto toimii, eli kaikki pyörät pyörivät ja tässä kohtaa kannattaa kiinnittää huomiota takapyörän kaariin, pyörät ovat esikuvan mukaisesti osittain kaarien sisällä! Pyörät on sorvattu vanerista, jolla on aikaansaatu vanteen ja renkaan väriero sekä muoto. Kattotelineen istuvuus on täydellistä vaikka se on erillinen osa, samoin kuin matkatavara, joka on tietenkin Ranskasta Bourgognen alueelta, rypäle: Pinot Noir, vuodelta 1997. Kokonaisuuden pituus 38.2 cm, auton paino 2958 gr ja yhdistelmän kokonaispaino 4050 grammaa. Uskallan väittää, että vastaava auto jäisi aika monelta tekemättä.
Siirryttäessä auton verran oikealle, vastaan tulee lähes ääripää edellisestä autosta. Tämä punainen malli on muovia ja siksi ultrakevyt. Valmistaja Sésame, mittakaava 1:40, vuosimalli kaiketi 1961- 62, valmistusvuosi ei ole ihan tarkkaan tiedossa, mutta vanha tämä on, näitä ei myydä iltatorilla, eikä kevätmarkkinoilla, erään lähteen mukaan näitä olisi myyty kaupassa 1963 alkaen, niin kauan kuin tavaraa riittää. Hämmästyttävä säilymä tällaisesta haperosta muovilelusta, joista suurin osa on mennyt tuhannen päreiksi jo 60- luvulla. Auton myyjä, Galeire Jouet Ancien teki suoran täsmäiskun Retro Mobilessa 2011 myydessään mallin Karille.
Seuraava kuva on siitä kohtaa vitriiniä, jossa pienet, noin 1:60 kokoiset tipat majailevat. Vitriinistä on aina hankala saada mitään tarkkaa kuvaa, kun syväterävyyden säätöä ei kamerasta löydy, lasihyllyt kiiltelevät jne. Hämmästelin ensin, miten "vähän" siellä näitä pieniä autoja onkaan, me hullut kerääjät kun ostelimme takavuosina yleensä kaikki mahdolliset värit ja variaatiot tällaisista halvoista pikkuautoista. Pikaisella laskutoimituksella löysin vain 23 tippaa, mutta sitten muistin että Kitillähän oli pari vuotta sitten joku laaja värivaihtoehtojen karsinta menossa. Itselläni ei ole tarpeeksi vitriinitilaa, joten vain pieni osa kokoelmasta on kerralla esillä ja loput autot lojuvat laatikoissa varastossa. Onneksi, sillä nyt en tiedä miten paljon niitä turhia tuplamalleja siellä onkaan. Vahingossa löytyneitä möin minäkin pois, mutta puuha tuntuu välillä melko masentavalta ja sen vuoksi en tänäkään kesänä suorita suuria kaivauksia. Masentavaa lähinnä siksi, että kun kaupittelee jotain 80- luvulla valmistettua, täysin leikkimätöntä ja usein tehtaan paketissa olevaa pikkuautoa, joku saattaa esim. rompetorilla katsella ja ihmetellä hetken ja todeta sitten että " älytön hinta sulla tässä, täähän on melkein uusi, näitä on joka paikassa". Itse jätän 30 vuotta vanhat, "melkein uudet" lelut mieluummin perikunnan vaivoiksi kuin hukkaan niitä jollain parilla eurolla, sillä ostajana voin sanoa, ettei niitä tosiaankaan enää ole joka paikassa. Ehkä se 80- lukukin tuntuu vielä liian eiliseltä, mutta ajankulun huomaa, kun alkaa itse hakea jotain tiettyä puuttuvaa, sen ajan leluautoa ja mieluummin uutta vastaavassa kunnossa. Sellaisen kyllä yleensä löytää ajan kanssa, mutta ei todellakaan parilla eurolla.
Kolmas eli alarivi ja ensimmäinen auto vasemmalta. Sanoin aiemmin, että Heuliez koripajan tuotteet jätettiin pois, mutta Sinparista ei puhuttu mitään ja mielestäni tämän voi kyllä luokitella kummallisuuksien sarjaan. Ihan kunnollinen 1:43 mittakaavan keräilyauto tässä toki on kyseessä ja vitriiniin tämäkin myöhemmin pääsee, mutta kyseessä on niin tuore hankinta, ettei autolle ollut vielä paikkaa löytynyt. Malli on 4F6 4X4 Sinpar VM - 1983, valmistaja Universal Hobbies ja jälleen sitä 4 Mythique kioskiautosarjaa. Malli on tämän vuoden hankinta Ranskan nettihuutokaupasta, näitä on melko vaikea löytää ja jos löytääkin, hinta ei ole ihan halpa, sillä tämä oli tilaajalahja, eikä mallia myyty erikseen missään. Sama harvinaisuus-hintakysymys tulee yleensä vastaan kaikissa tilaajalahjoissa, niitä löytyy joka sarjasta ja vain harvoin ne ovat yleisiä rinnakkaismalleja / värivaihtoehtoja jostain tutusta autosta. Tässä 3-akselisessa tipassa on AU BON PAIN - leipomon mainokset ja pullaa tehdään edelleen, firmalla on hyvät nettisivut, mutta sitäkään kautta ei löydy pienoismallia.
Paljonko kello on? Katsotaan tipasta…näkyy olevan 21.47 juuri tuossa kuvassa. Metallinen tippa kokoa 1:32, erikoisuutena väärään suuntaan aukeava konepelti, joka tosin on välttämättömyys, sillä kyseessä on täysin toimiva kello, jonka patteri on helposti vaihdettavissa. Koriste- ja käyttöesine samassa paketissa, konepellin saranointi toimii, joten kello ei turhaan pölyty. Konepelti auki, vilkaisu kelloon ja pelti taas kiinni, eli sikäli varsin käytännöllinen koriste.. Vuosimalli jotain -63, sillä maski on ensimmäistä mallia. Löysin tämän nettikaupasta Ranskasta n. 10 vuotta takaperin ja muistaakseni kaikki myyjän tavarat olivat toimintansa lopettaneen turistikaupan jäämistöä. Sen jälkeen ei näitä ole näkynyt, ainoastaan Citroenia ja kuplaa.
Vuorossa on jälleen puutippa, mutta tällä ja sillä isommalla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Tämän mittakaava on n. 1:30 ja maskin mukaan vuosimalli on jotain 1975- 79.
Jälleen Ranskan nettihuutokaupan löytö, halvalla…Myyjä kertoi kyllä valmistusmaan ja omistaja muisteli tämänkin johtavan Madagaskariin, mutta ihan varmaa tietoa se ei ole.
Ihan sympaattinen ja hauska koriste, kyllä sen tipaksi tunnistaa siinä missä peltiautonkin.
Viimeisenä taas yksi epätarkka kuva vitriinistä, nyt rajattu sille alueelle jossa 1:43 tipat ovat ikä- ja mallijärjestyksessä. Kuten näkyy, vaihtoehtoja oli todella paljon vaikka osa autoista jää kuvassa toistensa taakse, etenkin ylemmillä hyllyillä. Joukossa näkyy myös entuudestaan tuttuja malleja, joita on esitelty täällä kuukauden auto- sivulla.
Vitriinin pari ylimmäistä hyllyä ovat aina vaikeita, livenä sinne näkee kyllä, mutta kuvia varten koko mööpelin pitäisi olla matalampi ja myös ns. kattopala saisi olla lasia. Ja jos se taas on matalampi, se ei palvele tavallista käyttöä vaan ainoastaan valokuvaamista.
Kolmas hylly ylhäältä on vaikein myös luonnossa, autoja on kolmessa rivissä ja takimmaiset jäävät väkisin hiukan pimentoon. Sama ongelma on kuitenkin lähes jokaisella kerääjällä, vaihtoehtona kun on vain yksi autorivi / hylly ja se taas vaatisi kokoelman laajuudesta riippuen 60- 200 neliön pienoismallihuoneen. Sellaisiakin on, olen nähnyt kuvia, mutta niitä ei rakennella edes ihan tavallisella lottovoitolla, siinä tarvitaan vähintään triplajättipotti ja lisänumerot päälle.
Pakko myöntää, että olihan se Englannista saatu kuva ihan vakuuttava, hallissa oli 8 oikeaa autoa ja koko päätyseinä oli pelkkää pienoismallivitriiniä.!
|
- Markku Rantanen -
|