Alpinen historiaan kuuluvat myös formulat, vuosina 1964 - 1976 tehdas valmisti autoja F2, F3 ja F-France sarjoihin. Nyt tarkasteltavana olevan pienoismallin esikuvalla on voitettu Ranskan F3 mestaruus 1972.
Kuljettajana toimi Michel Leclère. Hän ajoi myöhemmin myös F1-autoja sekä osallistui 24 tunnin Le Mans kilpailuun. Nykyään hänet voi nähdä vanhojen formuloiden näytösajoissa vaikkapa Rellu RE40:n ratissa.
Kilpurin 1596 kuutioinen moottori on kotoisin Renault 16 TS mallista, tässä versiossa siitä on houkuteltu ulos 125 ranskalaista villihevosta, ja ainakin etujarrut ovat peräisin samasta autosta. Onhan siinä hieman vähemmän tehoa kuin Kimin ja Valtterin selän takana hirnuvissa Renaultin nykymoottoreissa. Ja tätä kirjoittaessa Heikinkin autossa perjantaisin. Vaikka tämä pieni formula painoi vain 440 kiloa, niin jostain syystä se sai lempinimen "Dinosaurus". Olisiko syynä olleet nuo moottorin katteen suomumaiset tuuletusaukot? Nuo yllä olevat tekniset tiedot ovat poimittu pienoismallin mukana tulleesta ranskalaisesta lehdestä, joten sanakirjaa on taas plarattu vaihtelevalla menestyksellä. Tarkempia tietoja kaipaava löytää niitä tästä linkistä, se on kyllä jälleen sitä "konekäännöskieltä". Kerhomme Renaultist-lehden numerossa 1/1997 Juha Moisio on pistänyt paperille Alpinen historiaa ja myös siinä on käsitelty näitä pienempiä formuloita. Nykyisen tietotekniikan johdosta tällä Alpinella on mahdollisuus päästä ajelemaan myös virtuaalimaailmassa, tässä yksi esimerkki. | |
|
|
|
70-luvun alussa formuloiden maailmassa oli muotia hieman isompi etusiipi, vai pitäisikö sanoa etuosa / etuponttooni. Ilmeisesti se kuitenkin toimi hyvin koskapa auto menestyi kisoissa ihan hyvin, samaa muotoilua käytettiin myös isoveljessä. Renaultin F1-autossa 1977 oli saman tyyppinen keularatkaisu.
Pienoismallin hieman karamellimainen ulkonäkö on saatu aikaan kauniilla metallihohtovärillä ja "kromatuilla" pyörien ripustuksilla.
Yllättävän hyvin tuo punainen väri vaan sopii yhteen sinisen kanssa, tosin sekin taitaa olla makuasia. Näissä ns. kioskisarjan autoissa ei tarkkuus ole aivan samaa luokkaa kuin F1-pienoismalleissa, toisaalta näiden hintakin on vain puolet tai kolmannes pikkutarkkojen ykkösten vastaavasta. | |
|
|
|
Auton peräosan katteessa suoraan taakse päin oleva aukko on ilmeisesti erillistä käynnistinlaittetta varten, myös takapään pyöräntuennat, jousitus ja katteen kiinnityssalvat ovat hyvin näkyvissä tässä kuvassa.
Näissä pienissä autoissa on useasti yksityiskohtia, joita ei huomaa vaikka autoa olisi jo käännellyt monta tuntia käsissään, nytkin vasta kuvasta huomasin etupään ilmanottoaukosta syvällä pilkottavan jäähdyttäjän ritilän. Ja sieltä se myös oikean auton halkileikkauskuvasta löytyy. Yhden tikun nokassa töröttävä takasiipi on toinen kahdesta ilmanohjaimesta, eikä niitä sitten etusiiven lisäksi muita olekaan. Ero nykyisiin formuloihin on suorastaan valtava, niin täynnä erilaisia ulkonevia lirpukkeita, härpäkkeitä ja muita ohjaimia nykyautot tuppaavat olemaan. | |
|
|
|
70-luvulla autoissa oli myös huomattavasti vähemmän sponsoreiden (nyk. yhteistyökumppaneiden) tarroja. Tässä tapauksessa Elf oli sarjan pääsponssi, muita olivat Cibie, De carbon ja yksi, jonka nimestä ei oikein saanut selvää. Alpinen omat logot ovat myös hyvin havaittavissa.
Renkaina näissä käytettiin Firestonen kumeja, mutta kumma kyllä yhtään tämän firman mainosta ei autosta löydy. Pienoismallin renkaat ovat sileät sliksit ja ihan hyvin toteutettu, edessä on 1,4 milliä kapeammat ja halkaisijaltaan 1,2 milliä pienemmät kuin takana. Eli mallin valmistaja on kiitettävästi huomioinut oikean auton pyörien mittasuhteet. | |
|
|
|
Punainen sukkula auton oikealla puolella kätkee sisälleen moottorin ilmanoton, ainakin päätellen neljästä kaasarin kurkusta, jotka menevät sen kyljestä sisään.
Ohjaamoon on laitettu pari putkea täyttämään sivutörmäyssuojan tehtäviä, myös istuin turvavöineen ja ohjauspyörä kuuluvat vakiovarustukseen. Tämä 1:43 kokoinen pienoismalli on ilmestynyt ranskalaisessa kioskiautosarjassa nimeltään Alpine & Renault Sportives vuonna 2008 numerolla 28, Suomeen se on kulkeutunut kerhomme Ranskan kirjeenvaihtajan Franck Destraitin lähettämänä. Valmistaja Eligor, Ranska / Kiina. | |
| - Kari Kitti - | |
| |