Vuonna 2012 Renault Alpine A110:n ensi esittelystä tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta, joten tehdas päätti juhlistaa tapausta ja esitteli samaa nimeä kantavan konseptiauton. Mallin julkinen ensiesiintyminen tapahtui samana vuonna Monacon Grand Prix-kisassa.
Tarkkaavainen katsoja huomaa korin muodoissa paljon yhteistä sähköisen DeZir konseptiauton kanssa, ja kyllähän tehtaan edustajatkin myöntävät, että tämä Alpinen hiilikuitukori pohjautuu juuri DeZiriin. Mitään muuta yhteistä ei siinä sitten oikein olekaan. Alusta on melkein sellaisenaan kotoisin Megane Trophysta, raideväliä on toki jouduttu hieman leventämään sekä muita pienempiä muutoksia tekemään. Moottori on tyyppiä V4Y ja se on lainattu World Series by Renault-sarjan formula-autosta. 400 hevosvoimainen, 3,5 litran V6 voimanlähde yhdistettynä 6-pykäläiseen sekventiaalivaihteistoon antavat riittävän suorituskyvyn tälle 880 kiloa painavalle, ihan oikeasti liikkuvalle konseptiautolle. | |
|
|
|
Pienoismallissa riittää katselemista pidemmäksikin aikaa, toisaalta olen jo kerran kehunut ylitse vuotavasti tämän korin muodot ja kaaret parin vuoden takaisessa DeZir konseptiauton pienoismallin esittelyssä. Mutta kyllä vieläkin tämän auton muotoja täytyy kehaista lisää. Hieman niin kuin tehtaan lehdistötiedotteessa sanotaan ”Tämä uusi Alpine kunnioittaa vanhan Berlinetten muotokieltä olemalla yhtä aikaa yksikertaisen tyylikäs ja samalla tulvillaan moderneja yksityiskohtia, sen muodot ilmentävät Renaultin intohomoa moottoriurheiluun”, Että silleen. Minusta se vaan on kerta kaikkiaan hieno.
Metallinsininen maalipinta on uusi tulkinta perinteisestä Alpinen-sinisestä väristä, josta esim. satakympit tunnetaan maailmalla. Leveä oranssi raita pukee autoa yllättävän hyvin, samaa väriä on käytetty myös vanteissa, katon ilmanottoaukossa sekä takaspoilerin päätylevyissä. | |
|
|
| Tämän matalan ja leveän auton renkaisiin on haettu lisää pitoa maaefektin kautta erittäin sileällä pohjalevyllä, joka ylettyy muutaman sentin korin ulkopuolellekin, nyt pitäisi downforcen olla kunnossa. Mallin ollessa vielä paketissaan mustan pohjalevyn päällä, en sitä ensin oikein huomannutkaan, tarkemmin katsottuna siitä havaitsee nyt jo ”no step” tekstinkin. Varoitus lienee ilmeisen asiallinen, sen verran astinlautaa muistuttavalta ulokkeelta se voi jonkun autoon itseään ahtaavan mielestä tuntua. | |
|
|
|
Moottoritilan pyöreät tuuletusaukot ”konepellissä” paljastavat hieman sen alla piilottelevaa moottoria, takaripustuksia sekä suuren takasiiven tukirakennetta, eikä sieltä oikein muuta pysty kunnolla näkemäänkään.
A110-50 juhlalogoja on ripoteltu ympäri autoa ainakin seitsemän kappaletta, katolle ovat päätyneet kaikkein suurimmat ja jokaisella vanteellakin on omansa. Kuvan oikeasta reunasta voi havaita myös sen katolla olevan oranssin värisen lisäilmanottoaukon. | |
|
|
|
Keulaan on sovitettu alkuperäisen A110:n tyylin mukaiset lisävaloumpiot, näin nykyaikana ne ovat tietenkin toteutettu ledeillä ja ovat oikeastaan neljä puolipallon muotoista valonauhaa. Mutta kuitenkin ne tuovat sopivasti ulkonäköön sitä kaivattua 60-luvun henkeä.
Oikeaan kilpuriin kuuluva vetolenkki on tietenkin oranssin värinen, kuten sitä osoittava nuolikin. Tässä ulkoasussa noita nuolia on vain yksi, netissä olevia valokuvia tutkiessani huomasin, että jossakin vaiheessa oikeaan autoon ilmestyi samaan kohtaan vihreä nuoli ja tämä oranssi siirtyi toiselle puolelle. Tämä nyt taas on sitä aivan turhaa tietoa, jota ilmankin voi ihan hyvin olla, mutta kun näitä pieniä yksityiskohtia on vaan niin kiva tonkia esille. Keulan päällä olevista pyöreistä aukoista ilmeisesti tankataan polttoainetta, ainakin näin maallikon silmin ne kovin muistuttavat bensatankin korkkeja. En vaan löytänyt edes netin loputtomasta suosta vahvistusta asialle. | |
|
|
|
Pienoismallin sisätilojen kuvaaminen ei oikein onnistunut näiden todella tummien ja matalien ikkunoiden vuoksi, sisäpiirin tietona voin kertoa teille, että kyllä sieltä ihan oikeat Sabelt-turvavöillä varustetut kilpurin penkit löytyvät. Myös ohjaamoon on laitettu oranssia ja sinistä väriä juuri oikeisiin kohtiin.
Alkuperäisen A110:n kojetaulun mittariston muotoja myötäilevät pahkurat ovat tässä uudemmassa versiossa kylläkin ilmanvaihtoluukkujen käytössä, sinänsä oikein näppärä sovellus. Mittariston virkaa toimittaa nykytyyliin ohjauspyörään sijoitettu pieni näyttöruutu. Vertailukuvat ovat otettu jälleen isommasta autosta, tällä kertaa kuitenkin hieman totuttua pienemmästä, nimittäin saman auton isommasta pienoismallista. Kyseessä on Norevin valmistama 1:18 kokoinen todella upea keräilymalli, siihen on pystytty mahduttumaan huomattavasti enemmän nippeleitä ja namiskoita kuin tähän pienempään 1:43 kokoiseen. Nämä kolme viimeistä kuvaa ovat Juha Moision ottamia, hän löysi tämän suuremman mallin itselleen Retro Mobilesta 2014. | |
|
|
|
Netistä löytyy jälleen monenmoista videopätkää tämän uuden Alpinen tiimoilta. Suomalaisittain yksi parhaista löytyy
tästä
linkistä, siinä Kimi Räikkönen näyttää kuinka näppärästi sujahdetaan A110-50:n kuljettajan paikalle. Siitä käy myös selville mihin kohtaan pienoismallia kannattaa pyytää Kimiltä nimikirjoitus.
Tätä autoa on saatavana myös vielä pienempänä eli n. 1:64 kokoisena, valmistajana Norev ja Burago. Tämä 1:43 pienoismalli on myös ostettu Pariisissa vuosittain järjestettävästä Salon Retro Mobile tapahtumasta, Dan-Toys nimisen firman osastolta helmikuussa 2014. Valmistaja Norev, Ranska / Kiina. | |
| - Kari Kitti - | |
| |