Heinäkuun auto on taas kerran näitä niin sanottuja yhden euron autoja eli voit voittaa tämän sinisen upean pakettiauton itsellesi vain yhdellä (1) eurolla!!! 18.7.-20.7.2014 järjestetään Piikkiössä Tuorlan Majatalossa Suomen Renault-kerhon kesäpäivät eli 30.Grand Tour de Renault, joka on samalla 23. Skandinavian Renault meeting eli pohjoismainen yhteiskokoontuminen. Kyseessä on jälleen perinteinen kolikonheittokilpailu, ken saa heitettyä Tuorlassa oman euronsa kaikkein lähemmäksi salmiakki-logolla varustettua keppiä, on tämän hienon pakettiauton ensimmäinen omistaja. Tummansininen Estafette on Ranskan Santarmiarmeijan palveluksessa oleva pakettiauto ja se on toiminut jonkinlaisena maantieliikenteen onnettomuuksien ennalta ehkäisevän osaston autona (tuo tekstin käännös on ihan itse väännetty). Siihenhän ei ole asennettu edes hälytysvaloja, joten varsinaisesta partioautosta ei voine puhua. Auto on suorastaan komean näköinen ilmestys tuolla värityksellä, suuret valkoiset Gerdarmerie-kirjaimet kyljessä, korotettu katto vielä lisää ulkonäön arvokkuutta. Estafetten vuosimalli ei oikein käy selville mistään, mutta sijoitetaan se johonkin vuosien 1959–1962 välimaastoon. | |
Tuotannon alkuvuosiin se kuitenkin sijoittautuu, ainakin näin täydellisen tietämättömän Esta-asiantuntijan mielestä. Väitettä tosin tukevat lukuisat yksityiskohdat, kuljettajan liukuovi, lyhyt etupuskuri, tiheä jäähdyttäjän säleikkö, keulamerkit, jne.. | |
Autossa on ilmeisesti 845 kuutioinen moottori, joka tuottaa peräti 32 pirteää hevosvoimaa tavaran kuljetusta varten. Tyyppinumero voi olla vaikkapa R2130/31 tai ihan jotakin muuta. Näitä teknisiä tietoja kun kokoilee monesta eri tietolähteestä, niin koskaan ei oikein tiedä, mikä niistä on juuri se oikea tieto.
Tällä kertaa heinäkuun pienoismalli on hieman normaalia suurempaa 1:18 kokoluokkaa, joten pituutta sille on kertynyt noin 23 cm ja korkeuttakin 13 senttiä. Nämä isommat pienoismallit ovat jotenkin helpommin kuvattavia, niistä saa otettua tavallaan ”aidompia” kuvia. Kuljettajan liukuovi on ollut varmaan tosi käytännöllinen esimerkiksi jakelukäytössä, vaikka tuskinpa sitä on paljoa kiinni vedelty pysähdysten välillä. Ei ainakaan ranskalaisen piirretyn Estafette-esitteen mukaan, jossa teurastamon Estan kuljettaja vie lihakauppoihin oikein söpöjä possun ruhoja. | |
Tavaratilan vasemmalla laidalla on ensin vararengas, jonka alta pilkottaa akkukotelon kansi ja tunkki veiveineen. Kapea ja korkea laatikko edessä on kuljettajan liukuovea varten. Kuljettajan turvallisuudesta huolehtiminen taisi olla tuohon aikaan hieman kevyemmissä kantimissa kuin nykyään, nuo kaksi ohutta putkea tuskin kovinkaan paljoa suojaavat kuljettajaa, jos lasti lähtee liikkeelle vaikkapa äkkijarrutuksessa. | |
No apumiehellä ei ole senkään vertaa suojaa..
Mutta hyvin ovat pienoismallitehtaalla mallintaneet kaikki tavaratilan peltien pokkaukset ja urat, jokainen pelti on oikein muotoiltu.
Oikean puoleisessa pyöräkotelossa on bensatankki, päällä olevasta pyöreästä aukosta pystyy huoltamaan bensatankin anturin, ison kolmiopeltiluukun kautta voi vaihtaa vaikka koko polttoainesäiliön. Kuvassa näkyy myös takaoven lukitussalpa. | |
Ensimmäisten Estojen etuvilkuthan olivat jo itsessään pieniä taideteoksia, ja hyvin ne ovat muotoiltu tässäkin mallissa. Näissä autoissa oli vielä erillinen astinlauta, myöhemmin se oli osa puskuria. Santarmiarmeijan autot tunnistaa vielä tänäkin päivänä samasta rekisterikilven logosta. Gendarmerien vanha logo ovessa sekä Estafette- ja Renault-logot keulassa kirvoittavat jälleen kehuja, ne kun saa tehtyä tämän kokoiseen malliin tarkempana. | |
Näkymä ohjaamoon on peltisen karu, aivan kuten alkuperäisessäkin autossa. Siellä on kaikki tarpeellinen, eikä mitään muuta. Aikas suurikokoinen ohjauspyörä helpottaa kivasti auton kääntelyä, ajoasennosta tulee väkisinkin leppoisa ja mustat keinonahkaiset istuimet lämmittävät ah niin mukavasti varsinkin kesällä.
Itse kuuluun niihin onnellisiin, jotka ovat saaneet ajaa ihan oikeankin kokoista Estafettea, noin 500 kilometrin matkan jälkeen en olisi millään halunnut palauttaa autoa omistajalleen. Perheemme naispuolinen jäsen oli myös aivan ihastunut siihen pieneen siniseen pakuun! Ohjaamossa mainitsemisen arvoisia yksityiskohtia ovat myös moottorikopan lukitussalpa, kumimatot, hyvä mittaristo, vaihdekeppi, käsijarrunkahva sekä pisteenä iin päällä valmistus- ja tyyppikilvet ohjauspyörän akselin vieressä. Sen tyyppikilven mukaan auto on kenties mallia R2132 ? Ja onhan siellä vielä oikean mallinen rulla-kaasupoljinkin. | |
Taka-akseliston rakenne käy selville tästä kuvasta, se muuten oikeastikin toimii tässä pienoismallissa, aivan kuten etuakselistonkin jousitus ja ohjauskin. Kuvasta käy vielä selville, että Michelinin toimittamat renkaat taitavat olla tyyppiä X. | |
Vertailukuvat on ottanut Jorma Peisalo, tämä melkein samanlainen jäätelö-Esta oli näytillä 2010 Renaultin L`Atelier myymälässä Pariisissa. Santarmiarmeijan puolestaan Esta kaahaili 2006 Retro Mobilessa. | |
Vaikka tämä pienoismalli onkin upouusi, niin löytyy siitä yksi pieni virhekin, eihän se tietenkään mitenkään haittaa ajo-ominaisuuksia eikä vitriinissä köllöttelyä.
Nimittäin toisen takaoven sarana on murtunut ja nyt siis se puoli, johon rekisterikilpi on kiinnitetty, pysyy kiinni sinitarran avulla. Näppärä kaveri korjaa sen tuossa tuokiossa (sen takia minä en edes yrittänyt).
Annettakoon se anteeksi, koska kerhomme sai ystävällisesti tämän pienoismallin kesäpäivien kolikonheittopalkinnoksi Pekka Stelbergiltä.
Tässä vielä hänen myymälänsä nettiosoitteet: www.modeltoys.net ja www.pienoismallit.fi sekä vielä sähköpostiosoite info@modeltoys.net Lopuksi vielä mietelause erään Mäntsälässä asuvan, useita erilaisia Estafetteja omistavan miehen suusta: ”Kyllä maailmassa on vielä paljon kurjuutta, on useita perheitä, joissa ei ole yhtään Estaa”. Pienoismallin valmistaja on Norev, Ranska / Kiina. | |
- Kari Kitti - |