Joulukuun punaisten pienoismallien sarjaa jatkaa tänä vuonna Renault 6, vuosimallista ei ole tälläkään kertaa aivan tarkkaa tietoa, johonkin 1969-73 vuosien väliin se asettuu. R6 perustuu pitkälti R4:n tekniikkaan, aluksi moottorina oli 850 kuutioinen, 38 SAE hevosvoimaa tuottava voimanpesä.
1971 sen rinnalle tuli TL-versio, jonka 1,1 litraisesta R8:sta peräisin olevasta isolohko-moottorista kutiteltiin irti jo 48 villihevosta. Autoa uusittiin silloin esim. jäähdyttäjän ja vaihteiston osalta, myös etupyörien levyjarrut kuuluivat TL:n varustukseen. Kutonen sai uuden ilmeen vuonna 1974, kun sen etusäleikkö ja lamput uusittiin. Neliskanttiset valonheittimet tekivät autosta modernimman oloisen, samalla vaihtuivat myös puskurit ja takavalot uusiin. Kotoinen autolehtemme TM uutisoi koeajossaan tätä Tipan korvaajaksi suunniteltua autoa nimellä ”topatut haalarit”, eli kaikki oli hieman Tippaa suurempaa ja paremmin pehmustettua. Kutosta valmistettiin vuoteen 1980 asti Ranskassa, sen jälkeen vielä useita vuosia Argentiinassa, Espanjassa sekä Kolumbiassa. | |
|
|
| Pienoismallille on kertynyt ikää noin 45 vuotta, minunkin vitriinissäni se on majaillut jo 21 vuotta, joten sitä ei voi suoraan verrata nykypäivän pikkutarkkoihin malleihin. Vaikka auto onkin aika vaatimattoman näköinen, niin siitä on muodostunut jo kauan aikaa sitten haluttu keräilykohde. Tätä kirjoittaessa nettikaupasta oli myytävänä juuri samanlainen punainen yksilö alkuperäisellä pakkauslaatikolla ja hintapyyntö oli 120 euroa. Eli auton mukana tuleva kotelo kannattaa aina säästää, perikunta voi olla siitä vielä joskus tyytyväinen. | |
|
|
|
60-luvulla pieniin autoihin vielä tehtiin liikkuvia osia, joten tämäkin kutonen sai kuvissa näkyvät avattavat etuovet ja konepellin. Tarkkasilmäisimmät lukijat kenties havaitsevat, että konepellin aukipitotuki ei ole ihan alkuperäinen, kuvausten ajan plootua piti auki katkaistu hammastikku.
Pyörän ripustuksien rakenne oli tuohon aikaan näissä malleissa hyvin kestävä ja yksinkertainen, millin tai kahden paksuisesta terästangosta tehtiin akseli, jonka päät niitattiin vanteen ulkopuolelta leveämmäksi ja pyöreäksi. Melkein kaikissa saman valmistajan autoissa oli siis sama peltivanne, pyöreä akselinpää käy ihan hyvin pienestä pölykapselista. Sadekelin Dunlop-renkaat kruunaavat kokonaisuuden. | |
|
|
| Saranan ulkonäköä voisi luonnehtia sanoilla: tukeva, vahva, kestävä jne. Jos nyt kuitenkin sattui käymään niin ikävästi, että ovi pääsi kääntymään kokonaan pois sijoiltaan ja katoamaan leikkien tiimellyksessä lastenhuoneen mustaan aukkoon, niin eipä hätää. Dinky- ja Corgi-autoihin on saatavana kaikenlaisia irto-osia uustuotantona. Ranskalainen nettikauppa kertoo, että esim. tämän auton uusi maalaamaton ovi maksaa 4 euroa + postikulut. Oven sisäpuolella on näkyvissä muottiin valettu ikkunan veivi, kiinnivetolenkki ja aukaisukahva. Muita yksityiskohtia täytyy kyllä hieman etsiä, kuvassa voi bongata myös aivan oikean muotoisen vilkun etulokasuojasta. | |
|
|
|
Jäähdyttäjän säleikön maalaus ei välttämättä ole kaikkein onnistunein toteutus, mutta kyllä siitäkin saa selville, että lyhtyjen ympärillä kuuluu olla peltinen reunus.
Puskurin muodosta ja etuvilkkujen mallista annetaan lisää irtopisteitä.
Olin tuota keulan kuvaa jo hieman aikaa tuijotellut, kun tein ratkaisevan havainnon, autossa on vain yksi säleikkö keulassa. Eli tämän täytyy olla 850 kuutioisen pienoismalli, 1,1 litraisessa TL-mallissa on kaksi säleikköä päällekkäin aivan kuten Tipassakin.
Ja konehuoneessakin taitaa majailla se pienempi murikka, ainakin jäähdyttäjä on lähellä moottoria, käsittääkseni se siirrettiin TL:ssä eteenpäin, aivan säleikköön kiinni. Tässä kohtaa täytyy muistaa, ettei tämän jutun kirjoittaja todellakaan tiedä kaikista Rellun malleista läheskään kaikkea, kunhan tuo omia arvailujaan esille. | |
|
|
|
Mitähän sanomista auton kojetaulusta oikein voisi keksiä, ainakaan ei voi kehua mittariston tarkkuutta, lämmityslaitteen säätimien esille tuontia tai kojelaudan tyylikästä monivärimaalausta. No onhan se ainakin tukevan oloinen ja siitä törröttää ohjauspyörä. Mallin sisusta on siis vaaleasta muovista valettua yhtä kokonaista palaa kojetaulusta hattuhyllyyn.
Pohjalevystä voimme päätellä, että ennen kaikki oli paremmin kuin nykyään, (suora lainaus Mielensä pahoittaja kirjasta/elok.) pienoismallitkin tehtiin Ranskassa. Jotenkin näiden vanhojen mallien pohjalevytkin näyttivät paremmilta. | |
|
|
|
Vertailukuva oikean kokoisesta autosta on otettu vuonna 2009 Pohjoismaisessa Skandinavian Renault Meeting tapahtumassa Tanskan Skivessä, sekin näyttää olevan pienemmällä 0,8 moottorilla varustettu malli, ainakin rekisterikilven paikasta päätellen. Kuvaaja Jorma Peisalo.
Pienoismalli on ostettu Ruotsista, Gunnar Söderblomin pienoismallikaupasta Göteborgista v.1993. Silloinkin oltiin matkalla Skandinavian Renault Meetingiin, tällä kertaa Tanskan Viborgiin. Valmistaja Dinky Toys, Meccano Triang, Ranska. Pienoismallitoimitus toivottaa kaikille lukijoille Oikein Hyvää Joulua. | |
| - Kari Kitti - | |
| |