Vanhoja perinteitä kunnioittaen laitetaan ainakin yksi avoauto kesän alkamisen merkiksi. Tippa-Relluun perustuvaa Tilburya ei ihan heti Renaultiksi tunnista, mutta rekisteriotteessa lukee kuulemma Renault 4. Toinen tietolähde taas kertoo viralliseksi nimeksi SMS Tilbury R4. Ranskalainen Yves Charles aloitti auton suunnittelun Renault 6:n pohjalle, mutta päätyi tuotantomallissa kuitenkin Neloseen. Hän halusi autoonsa mahdollisemman paljon piirteitä 50-60 lukujen brittien sporttiautoista, joten lopputulosta katsellessa mieleen tulee heti Morgan sekä Jaguar XK. Polyesteristä ja lasikuidusta valmistettu kori onkin erittäin lähellä esikuviensa muotoja ja siten ihan kaunista katseltavaa. Myöhemmin projektiin mukaan tullut Michel Bonenfant vastasi teknisestä toteutuksesta, markkinoinnista ja tuotannosta. Autoa valmistettiin hieman erilaisina versioina vuosina 1986-2005 160 kappaletta. Tämän pienoismallin esikuva on 4GTL type R1128 vuodelta 1986, moottorina tuttu 1108 kuutioinen 34 DIN-heppaa tuottava isolohkokone. Lasikuitukorilla varustetun auton kokonaispaino on vain 580 kiloa, joten huippunopeudeksi saadaan huimat 145 km/h. | |
Keulan muodot ovat silkkaa nostalgiaa, onko se sitten halpa kopio vai ei, se asia täytyy jokaisen itse päättää. Mutta ainakin minun mielestä malli on erittäin onnistunut, hauskanen, tavallaan kunnianosoitus brittiläisen muotoilun suuntaan. Tämän yksilön etu- ja takavilkkujen asennus kromattujen putkien päähän tuo kivasti lisää kiiltävää ilmettä keulaan ja peräpäähän. Konepellin nahkainen kiinnitysremmi on pienoismallissa mattamustaa maalia, ihan hyvä toteutus tässä hintaluokassa. Heti jäähdyttäjän säleikön yläpuolella on hyvin mallinnettu Tilbury-logo, sitä vaan ei oikein huomaa näistä kuvista. | |
Sivukuvissa on myös nähtävissä roima annos brittityyliä, pitkä keula ja lyhyt perä. Tavarasäiliön päällä oleva vararengas vielä korostaa vaikutelmaa. Vanteet ovat melkein normaalit kolmepulttiset, mitä nyt näyttävät netin kuvissa käsin tehdyiltä erikoisvanteilta. Pulttien päälle on laitettu spinneri-tyyppiset koristeet, jotka juuri sopivasti peittävät Tippa-Rellun kolme kiinnityspulttia. Bensiinitankin korkin sijoituspaikka on suunnilleen sama kuin Tipassa, lisäpisteet ovien saranoiden maalaamisesta hopeavärillä. | |
Ohjaamoon kurkatessani ensimmäisenä tuli mieleen, että miten ne ovat järjestäneet vaihteensiirron? Käsijarru nyt on helpompi virittää vaikuttamaan takapyöriin, mutta kuinka monimutkaisella vivustolla saadaan kaukana keulalla olevaan tipan vaihdelaatikkoon yhteys. Kojelaudan viisi mittaria, puukehäinen ohjauspyörä sekä pehmeällä nahalla verhoillut istuimet sopivat täydellisesti tähän britti-tyyliin. Mallin pohjalevystä löytyy eniten tipan osia, jousituksen vääntösauvat edessä ja takana, polttoainesäiliö sekä pakoputki ovat omilla paikoillaan.
Laitetaan tähän loppuun vielä
linkki, josta voi tutkia alkuperäistä autoa tarkemmin, ja yhdestä moottoritilan kuvasta etsiskellä vaikka niitä vaihteensiirtimiä.
Pienoismalli on julkaistu Ranskassa ja Belgiassa kioskiautosarjassa: Passion Renault 4 numerolla 28. Julkaisija Hachette, valmistaja tuntematon, ehkä IXO/PCT? Bangladesh. | |
- Kari Kitti - | |