Tammikuun Paris-Dakar perinteitä jatketaan yhdeksän vuoden tauon jälkeen eli ei niitä Renaultin Dakar-autoja hirveän usein tule markkinoille. Kun edellisessä vuoden 1981 mallisessa Alpine A310 pienoismallissa osa tarvikkeista oli kiinnitetty auton katolle, niin tässä ne ovat siististi sisälle pakattuna. Mitä nyt vararenkaat hieman peräpäästä pullottavat.
Näitä Dusterin korilla olevia Renault aavikkokilpureita valmistettiin Argentiinan tehtailla peräti kolme kappaletta. Nissan V8 VK-50 Diesel sai kunnian toimia moottorina, 5,6 litraisesta voimanlähteestä otettiin irti 390 hv. Renkaina käytettiin BF Goodrich 37-12,5 R17 kokoisia ja aika järeän näköisiä maastogummeja, niitä meni yhden auton käyttöön peräti seitsemän kipaletta.
Joskus muinoin Paris-Dakar kilpailuna tunnettu Darak-ralli ajettiin (2016) jo kahdeksatta kertaa Etelä-Amerikan mantereella, Argentiinan Buenos Aires oli lähtöpaikkana. Mukana kisaamassa oli tuttuja nimiä, Loeb, Sainz ja Hirvonen.
Tämän Dusterin miehistön muodostivat argentiinalaiset Emiliano Spataro ja Beniainin Lozada, he olivat lopputuloksissa yleiskilpailun sijalla 18. Ja se on kova tulos tuossa kisassa.
Pienoismalli on aika kookas ja korkea, ovatten nostaneet auton koria alustan sekä uuden jousituksen avulla useita millejä ylöspäin. Jotenkin veikeän näköinen tuo keulan ensimmäinen pohjapanssari. On siinä samalla alustakin mennyt uusiksi, myös kori on paisunut sieltä täältä, eniten pyöräaukoista. Dusterin väri on alun perin valkoinen, ja sitten siihen on liimattu yhteistyö kumppaneiden lippuja ja lappuja ainakin yli 50 kipaletta. Joten tuloksena on aika sekavan näköinen aavikkoauto, eikä millään muotoa nätti. Mutta tuollaisiahan nuo kilpurit pakkaavat nykyjään olemaan.
Erikoisin piirre tässä taitaa olla nuo kolme täysikokoista vararengasta avoimessa tavaratilassa, siitä ne ovat kätevästi saatavilla, jos kiirettä pukkaa päälle. Väliseinän isot propellit ilmeisesti liittyvät ilmanvaihtojärjestelmään, takaovien kohdalla on luultavasti jonkinlainen tavarasäiliö/varasto? Hauskanen yksityiskohta on konepellin päällä oleva ilmanottoaukko, ainakin minulle tuli siitä mieleen nelisylinterisen Alpine A310:n nokkapellin vastaava syvennys.
Ohjaamokin poikkeaa täysin normaali Dusterista, karun näköisessä kabiinissa on kunnon kuppipenkit, vaihdekeppejä kaksin kappalein ja turvakehikko. Kojetaulu ja ohjauspyörä on rakennettu varta vasten näitä kolmea autoa varten, valitettavasti vaan auton sisällä kaikki on sitä tuttua mustaa muovia, joten ei sinne ohjaamoon oikein kunnolla näekään tummennettujen lasien lävitse. Mainittakoon vielä pohjalevyn muottiin upotetut tuplaiskarit joka kulmassa.
Malli on julkaistu argentiinalaisessa kioskiautosarjassa ja on hinta/laatusuhteeltaan oikein hyvä.
Valmistaja tuntematon, ehkä PCT/IXO.
Kari Kitti.