IKA eli Industrias Kaiser Argentina valmisti Renaultin omistamalla tehtaalla mm. mallien 4, 6, 12 Alpine, 12 Berta LR ja Dauphine Gordinin lisäksi myös Rambler ja Jeep autoja, sekä tietenkin tätä Torinoa.
Nyt esiteltävästä Torino Lutteral Comahue SST 1978 mallin takaikkunasta ainakin minulle tuli heti mieleen 60-luvun Plymouth Barracuda ja Corvette Stingray.
Mies näiden Torinon erikoismallien takana on Juan Carlos Lutteral. Ensiksi hän oli yksi Torinon suuremmista jälleenmyyjistä Argentiinassa, toiseksi hän omisti erikoiskorifirman nimeltään ”Lutteral Competition”. Siellä Torinoita muokattiin ulkoisesti mm. keulasta ja peräpäästä, sekä asennettiin vielä suuremmat moottorit.
Ja kyllähän siinä meni samalla koko alustakin uusiksi, Juan Lutteral kun harjoitti hyvin menestynyttä kilvan ajoa Argentiinan ratasarjassa parantelemillaan Torinoilla. Siinä samalla Renault-tehdas kiinnostui asiasta ja hän pääsi suunnittelemaan ja rakentamaan näitä erikoismalleja.
Jotenkin tuntuu tutulta, tulee heti mieleen Jean Rédélén ja Alpinen tarina. Tosin sillä erolla, että Alpineita valmistetaan vieläkin, Torinon taru puolestaan kesti enää pari kolme vuotta eteenpäin.
Tämä nimenomainen Comahue SST oli Lutteral malliston huipulla, jokainen yksilö oli asiakkaan toivomusten ja ajotyylin mukaan tilaustyönä valmistettu. Niihin oli saatavina esim. erilaisia nokka-akseleita, perävälityksiä sekä ostajalle mieluinen sisustus, jopa ohjauspyörän muoto oli valittavissa. Mekaaninen Tecalemit-ruiskutusjärjestelmä nosti 3,7 litraisen moottorin tehon 225 hevosvoimaan, huippunopeuden ollessa 230 km/h.
Vakiovarusteena oli paikallisesti kehitetty, sisältä säädettävä ”Aerolastique” ilmajousitusjärjestelmä, joka antoi tasaisemman ja jäykemmän kyydin. Samalla se laski auton korin 5 senttiä normaalia Torinoa alemmaksi.
Sivukuvasta voi päätellä, että kyllä siinä melkein tavallisen Torinon kori on, mutta sen keulaa on madallettu jonkin verran. Konepeltiin istutetut skuupit ja kokonaan uusi mattamusta etusäleikkö antavat autolle uuden ilmeen. Ajovalot ovat piilotettu alas kääntyvien mustien luukkujen taakse, tosin ne eivät käänny tässä pienoismallissa. Kuten ei avaudu myöskään valtavan kokoinen takaluukku, oikeassa autossa tuon muovisen luukun avautumisesta huolehtii auton oma hydrauliikkajärjestelmä. Nahalla verhoiltu tavarasäiliö kätkee sisälleen minibaarin sekä kaksi pienehköä nahkaista matkalaukkua molemmilla sivuilla.
Pienoismalli on kaikkiaan huiman näköinen laite, on leveyttä ja pituutta, se on aikakaudelta jolloin GT-autot olivat nimensä mukaisia Gran Turismo kulkuvälineitä. Pisarapeilit, tuplapakoputket sekä korkeaprofiiliset renkaat oikean mallisilla vanteilla sopivat kokonaisuuteen kiitettävästi. Pienet yksityiskohdat, kuten etupuskureiden päissä olevat Lutteral-tekstit sekä takalokasuojien pienet Comahue SST kirjaimet sopivat tyyliin.
Kokomustaa sisustaa taskulampun kanssa tutkiessani huomasin, että tässä yksilössä on juuri se ”katkaistu” ohjauspyörä eli ratin yläosasta on poistettu yksi kolmannes, kenties parantamaan ison digitaalisen mittariston tarkkailua. Valitettavasti vain pienet kiinalaiset kädet pienoismallitehtaassa ovat asentaneet sen ylösalaisin.
Malli kuuluu Argentiinassa julkaistavaan kioskiautosarjaan. Minähän pohdin monta viikkoa, että ostaisinko noin hassun näköisen pienoismallin, mutta kun olin sitä aikani käsissäni käännellyt ja netistä siitä tietoa haravoinut, niin totesin sen olevan ihan hintansa arvoinen. Onhan siinä pari pientä virhettäkin, mutta kuitenkin. Valmistaja ehkä PCT/Kiina.
Kari Kitti.