Tämän takia uskoimme, että Retron osalta peli olisi menetetty koronan myötä ja sen takia se oli jo haudattu pois mielestä. Frankfurtin lennot oli siirretty maaliskuulle sillä ajatuksella, että mennään sinne sitten talvilomalla, jos koronatilanne sen sallii. Sari huomasi pari viikkoa ennen matkaa, että Retroa on siirretty ja se päättyy samana viikonloppuna, kun olemme menossa Frankfurttiin.
Mielessä käväisi ajatus, että mitäs jos käväistäisiin pikaisesti Pariisissa, sillä meillä oli lauantaina aamulento Frankfurttiin ja periaatteessa ehtisimme käydä Retrossa sunnuntaina. Eihän tuossa sinänsä olisi mitään järkeä, mutta ajatus jäi kuitenkin muhimaan. Lähtöviikko alkoi lähestyä ja ajatusta pyöriteltiin edelleen, että mennäänkö vai ei ja muutama päivä ennen lähtöä päätettiin sitten kuitenkin varata auto ja ajaa Pariisiin.
Viimeiseen asti oltiin vielä hieman epäileviä, että mahtaako reissu toteutua, mutta onneksi ei tullut mitään ylläreitä ja matkaan siis päästiin. Siellä sitä sitten oltiin aamulla autovuokraamon tiskillä Frankfurtisssa ja alle saatiin Citroen, jolla suunnattiin moottoritielle. Sitten vain nilkka suoraksi ja nokka kohti Pariisia, jonne saavuimme sopivasti illalla.
Tämä oli varmasti meidän lyhyin Pariisin reissu, sillä käytännössä aikaa oli vain sunnuntai, joka meni pääosin Retrossa ja pakollisessa päämyymälän visiitissä. Maanantai aamuna sitten suunta kohti Reimsiä, jossa kävimme katsomassa paikallista automuseota ja nauttimassa hieman shampanjaa.
Retro tapahtumana oli selvästi pienempi kuin aikaisemmin ja sieltä puuttuivat käytännössä kaikki osamyyjät. Paljon tilaa oli myytäville autoille. Renaultin osaston olivat vallanneet vitoset, sillä mallihan viettää 50-vuotisjuhlia.
Ohessa kuvasatoa Retrosta.
Renaultin osasto
Protoversio tulevasta sähkövitosesta
Vanha sähkövitonen
Harvemmin näkee tämän väristä A110:ä
Alpine omassa kuplassa
Gordinimuseo esitteli eri malleja
Tämäkään ei ole ihan tyypillisin väri A110:lle