Epäilyt olivat kuitenkin turhia. Lopulta koko kiertoajon Turusta Helsingin, Mikkelin, Jyväskylän, Karstulan, Oulun ja Vaasan kautta Tampereelle ajoi kymmenen autokuntaa. Lisäksi osalla matkaa oli mukana vielä viitisen autokuntaa. Mukana oli Renaulteja eri vuosikymmeniltä, vanhimpina klassikkomallit R 8 ja R 10 ja uusimpana maahantuojan kiertuetta varten lainaama upouusi Renault Scenic E-Tech.
Alueellisiin tapahtumiin harrastajia ja Renaulteja kertyi varsin mukavasti, ja pienimmissäkin tapahtumissa 20 autokunnan raja meni rikki. Oli hauska nähdä, että kerhon toiminta on voimissaan eri puolilla maata. Mittaa varsinaiselle kiertoajolle kertyi noin 1 750 km. Meille pääkaupunkiseudulta liikkeelle lähteneille koko reissu kotiovelta kotiovelle tarkoitti noin 2 100 kilometriä, pohjoisempaa liikkeelle lähteneet pääsivät liki 2 800 kilometriin.
Lähtö Caravellen siiven alta
Kiertue käynnistyi lauantaina 13.7. Turun Air Portista, jossa pääsimme tutustumaan Caravelle III -museolentokoneeseen. Juttelimme koneen kunnostamisesta vastaavien Ilmailumuseoyhdistyksen vapaaehtoisten kanssa, ja aivan ilmeiseksi kävi, mitä yhteistä heillä ja autoharrastajilla on: homma tehdään pieteetillä ja työtunteja laskematta. Caravelle on yleisölle avoinna kesäviikonloppuisin, ja sitä kannattaa poiketa katsomaan, jos liikkuu Turun seudulla.
Kiertueeseemme osui myös juhlapäiviä. Ranskan kansallispäivänä 14.7. ranskalaisten automerkkien harrastajat kokoontuivat Lahnajärven jo perinteiseen tapahtumaan, ja sinne kiertueemmekin pysähtyi nauttimaan ranskalaisesta tunnelmasta ja pöydän antimista. Tilanne taisi olla tänä vuonna sikäli poikkeuksellinen, että Renaulteja oli paikalla muita merkkejä enemmän, juhlavuoden kunniaksi.
Toinen juhlahetki vietettiin päivää myöhemmin, kun peräti kaksi kerhoaktiivia vietti pyöreitä syntymäpäiviä. Myös niitä vietettiin asiaankuuluvin menoin.
Järvi-Suomen maisemista Pohjanlahden rannoille
Kiertueen siirryttyä keskemmälle Suomea saimme nauttia komeista maisemista ensin Mikkelin Naisvuorella, jota eräs järjestäjistä vertasi jopa Pariisin Sacré-Coeuriin. Eivätkä näkymät olleet hassummat Jyväskylän Vesilinnastakaan.
Eivätkä tässä olleet vielä kaikki Ranska-kytkökset. Matkan suosituin kuvauskohde taisi olla oma auto Eiffel-tornin juurella – tosin Nivalan Crazylandissa, joka toimi välipysähdyspaikkana matkalla Ouluun.
Oulussa valtasimme osan Nallikarin parkkialueesta, tämä taisi olla myös kiertueen suurin aluetapahtuma.
Kun autoharrastajat ovat liikkeellä, kuuluu matkaohjelmaan luonnollisesti muutama automuseo. Karstulan Wanhat Wehkeet -museossa esillä on yli sata ajoneuvoa ja lisäksi iso määrä muuta vanhaa esineistöä. Pelottavan todentuntuinen hammaslääkärin vastaanottohuone tutkimusvälineineen aiheutti lääkärikammoiselle kylmiä väreitä.
Kiertueen viimeisenä iltana vierailimme Vaasan auto- ja moottorimuseossa, jossa Veteraaniautoseuran aktiivit järjestivät meille asiantuntevan opastuksen museon todella laajoihin kokoelmiin.
Vaasasta kiertoajomme jatkoi Teiskon Murikanrantaan, jossa 40-vuotisjuhlien päätapahtuma kokosi paikalle noin 150 harrastajaa.
Scenic menossa mukana – nautinnollista ajamista
Renaultin maahantuoja Nordic Automotive Services Oy tuki kiertuettamme lainaamalla uuden Renault Scenic E-Techin kiertueen huoltoautoksi. Meille Scenicin kuskin ja kartturin paikalla matkailleille tämä oli myös ensikosketus täyssähköautoon.
Scenic pääsikin varsin monipuoliseen testiin, sillä reitille mahtui niin moottoritietä kuin pienempiä teitäkin, hyvä- ja huonokuntoista asfalttia, rouhittua pintaa ja jopa yhden etapin verran hiekkatietä. Myös olosuhteet vaihtelivat: Turusta lähdettiin hellekelissä, mutta kiertueen loppupäässä matkaa tehtiin rankoissa ukkossateissa. Näistä kaikista Scenic selviytyi hyvin. Auto herätti myös ansaittua huomiota niin alueellisissa tapahtumissa kuin muiden ranskalaismerkkien harrastajissa.
Scenicissä on myös joitakin ”herkkuja”, jotka lisäävät ajo- ja matkustusmukavuutta. Esimerkiksi sähköisesti himmentyvä panoraamalasikatto antaa luonnonvaloa ohjaamoon ja on helppo säätää lennossakin. Taustapeilikamera taas antaa haluttaessa kuljettajalle laajemman näkyvyyden siihen, mitä auton takana tapahtuu. Näppäriä ovat myös puhelimen langaton latausalusta keskikonsolissa ja takapenkin kääntyvä keskiosa, jos sattuu kuljettamaan jotain pidempää.
Vaikka Scenicin tavaratila onkin iso, niin se kävi kuitenkin ahtaaksi, kun mukanamme oli omien matkatavaroiden lisäksi kerhon myyntituotteet ja esittelymateriaalit. Suurimman yllätyksen tuotti kuitenkin keskikonsolin näyttö, jonka karttanäkymä pimeni parina päivänä kesken ajon. Siihen auttoi järjestelmän buuttaus (virtanäppäintä pidetään pohjassa riittävän pitkään). Samalla tuli taas todetuksi, miten tottuneita olemme navigoinnin helppouteen. Meillä oli mukanamme paperinen tiekirja ja kännyköissä Google Mapsit, mutta silti auton navigoinnin putoaminen pois pelistä aiheutti ainakin hetkellistä hämmennystä.
Sähköautoilun hyvät ja huonot puolet ehtivät myös reilussa viikossa tulla tutuiksi. Auton lataus yritettiin ajoittaa niin, ettemme sen vuoksi jää yhteisestä letkasta jälkeen. Tämä onnistuikin mainiosti Scenicin pitkän kantaman ansiosta. Bensa-autoon tottuneelle latausjaksot tuntuivat aika pitkiltä, ja niiden aikana oli vaara sortua kahviin ja pullaan tai roskaruokaan tai ostosten tekemiseen. Myös latausasemien erilaiset sovellukset, toimimattomat asemat ja yleinen säätö latauspaikan löytämiseksi ottivat aikaa ja meinasivat kiristää hermojakin.
Latauspalveluja tarjoavien kannattaisi sopia yhdestä yhteisestä sovelluksesta, jos haluavat palvella kuluttajia. Helpointa lataus oli Fortumin asemalla, jossa riitti, että laittoi piuhan kiinni ja näytti luottokorttia. Niin helposti sen pitäisi toimia kaikkialla, sovelluksilla voi sitten halutessaan tarjota lisäpalveluja niitä haluaville. Myös hinnoittelu tuntuu olevan vielä varsin kirjavaa. Keskikulutukseksi tuli 15,6 kWh/100 km, mitä voi pitää hyvänä arvona.
Koska lähdetään uudestaan?
Kaiken kaikkiaan kiertueesta jäi todella positiivinen fiilis. Kiertoajoporukasta ehti viikossa hitsautua hyvä tiimi, eikä suurempia ikäviä yllätyksiä matkan varrella tullut. Auton huoltojakin taidettiin tehdä vain kaksi, ja nekin olivat helposti ratkaistavaa sorttia.
Alueellisissa kokoontumisissa oli yllättävänkin paljon väkeä – oli kuitenkin heinäkuu ja paras lomakausi. Oli hauska tavata niitä Renaultisteja, jotka eivät lähde valtakunnallisiin tapahtumiin, ja todeta, että samanmielisiä ihmisiä löytyy eri puolelta Suomea.
Olimme yllättyneitä myös median huomiosta. Neljällä paikkakunnalla tapahtumissamme vieraili alueellisen lehden toimittaja ja kuvaaja, ja kerho sai näkyvyyttä enemmän kuin ehkä vuosiin. Myös kerhon nettisivut saivat ennätysmäärän kävijöitä.
Viimeisenä iltana osa järjestäjistä pohti, minne seuraava kiertoajo voitaisiin tehdä. Sen verran rankka reissu oli, että välivuosi tai pari tarvitaan. Silti meillä oli niin hauskaa, että mielellämme lähdemme mukaan toisenkin kerran.
Kiitos vielä kaikille kiertoajoon ja alueellisiin tapahtumiin osallistuneille, järjestäjäporukalle ja erityisesti Maaritille ja Askolle sekä Nordic Automotive Services Oy:lle, joka lähti tukemaan hullua ideaamme.
Grand Tour de Renault 2024 -yhteistyökumppanit
Nordic Automotive Services Oy
Turun Kuntotesti ja Korjaus
Autokorjaamo Kujala Oy, Vantaa
Auto-Artikkeli Oy, Vantaa
Hämeen Auto / AvainVaunu, Jyväskylä
Kiertoajon tunnelmakuvia voi käydä katsomassa myös Foorumilta, jonne kunkin päivän päätteeksi laitettiin muutamia kuvia. Viestiketjun löydät täältä
Juttua ja kuvia Murikanrannan päätapahtumasta löytyy täältä.