Vanhoja perinteitä kunnioittaen tutkimme jälleen tähän vuodenaikaan sopivia pienoismalleja. Eli tämän vuoden tammikuun ralliauto on vuoden 1958 Monte Carlon voittaja Renault Dauphine! Tähän voittoon kylläkin tarvittiin aika paljon lumimyrskyjä, paikallistuntemusta, lumella ajamisen kokemusta sekä sopivasti tuuria. Näin pitkässä kilpailussa ei suurimmalla moottorilla varustettu auto aina voita. Tuona nimenomaisena vuonna riitti, kun moottorissa oli 845 kuutiosenttiä tilavuutta, miehistöllä luja usko itseensä sekä myös sitä edellä mainittua hillomunkkituuria. Tätä Renaultin kilpailuosaston rakentamaa Sämpylää kuljettivat Guy Monraisse ja Jaques Feret, tai sitten toisin päin. Eri tietolähteissä kun nääs nuo nimet ovat ihan eri järjestyksessä. Yritin kyllä saada selville, mitä teknisiä muutoksia autoon tehtiin, mutta en vaan löytänyt sellaisia tiedon jyväsiä. | |
Pienoismalli on tällä kertaa sitä edullisempaa versiota, autoa kun on saatavilla myös hinnaltaan kaksinkertaisena tähän verrattuna. Tässä versiossa ei ole kuin yksi pieni puute, tai oikeastaan neljä virhettä. Ovatten pienoismallitehtaalla laittaneet tähän liian uudet vanteet alle, kalliimmassa ovat ne oikeat ensimmäisen mallisarjan vanteet, ne viisireikäiset. Mutta renkaat ovat juuri tuolta aikakaudelta, kapeat ja profiililtaan sopivat. Muutenkin tässäkin on hinta/laatusuhde ihan kohdallaan, hyvä maalaus sekä lukuisat yksityiskohdat pukevat mallia tyylikkäästi. | |
Kannattaa huomioida kuinka vähän auton pinnassa on ulkoisia ralliauton tunnusmerkkejä, ovinumeroiden lisäksi ainoastaan kaksi Rallye Monte-Carlo kylttiä. Lisävalot ja lisätöötit vielä nokalle niin siinä meillä on valmis ralliauto. Ei ainuttakaan sponsoritarraa tai väritystä, onhan siinä eroa verrattuna nykyisiin kirjaviin tilkkutäkki-kilpureihin.
50-luvulla kilpa-autoissakin oli pölykapselit, tai ainakin lehdistökuvissa ja palkintojen jakotilaisuudessa. Toisaalta joissakin ajokuvissa näyttäisivät ne olevan paikoillaan myös kisan aikana. Auton sisusta on jälleen kerran sitä yksiväristä mustaa muovia, niin kuin tapana on näissä edullisimmissa malleissa. On siellä sentään oikean mallinen ohjauspyörä. | |
Keulan lisävalopatteristo on kyllä aika tehokkaan näköinen, kolme keltaista ja kaksi valkoista ovat tuoneet tarvittavaa lisävaloa Turinin mutkiin. Irtopisteet tulevat aika hyvin mallinnetusta keulamerkistä. Konepellin tuuletusritilät eivät sentään ole oikeita rakosia, vaikka siltä äkkiä katsottuna näyttävätkin. Ovien ja luukkujen kahvoihin on laitettu hieman hopeamaalia, myös vanhojen ranskalaisten rekisterikilpien reunat ovat esikuviensa tavoin kiiltäviä. | |
Pienoismalli on Altayan kioskiautosarjassa julkaisema, valmistaja on pohjalevyn ruuvien kolmiokantojen perusteella IXO. Kiina. | |
- Kari Kitti - | |