Kuukauden auto: Type K, joulukuu 2024
Joulukuun pieni Renault on tietenkin jälleen punainen.
Aivan 1900 luvun alussa veljekset Louis, Marcel ja Fernand Renault ymmärsivät, että yksi parhaista myynnin edistämistavoista on osallistuminen silloin niin suosittuihin kaupunkien välisiin nopeuskilpailuihin. Yksi niistä oli vuonna 1902 Paris-Wien kilpailu, johon Renault suunnitteli ja rakensi juuri tätä kisaa varta vasten ihan oikeita kilpa-autoja, ne saivat nimekseen Type K.
Ja kuinka ollakaan, sinänsä kevyt Marcelin ajama K ylitti Alpit ketterästi ja päihitti siinä samalla tehokkaammat ja painavammat Mercedeksen sekä Panhardin 1300 kilometrin matkalla aivan hurjalla 62 km/h keskinopeudella. Itseasiassa K saapui maalialueelle niin vikkelään, etteivät järjestäjät olleet saanet vielä maaliintulojuhlallisuuksia valmiiksi.
Autossa on ensimmäinen Renaultin valmistama nelipyttyinen moottori, sen sylinterit sijaitsevat kahdessa eri lohkossa. Oikeastaan se on yhdistelmä kahdesta kaksisylinterisestä moottorista, jonka tilavuudeksi tuli 3,7 ltr. Hevosvoimia löytyy 24 kipaletta ja ne riittivät kiidättämään tätä kilpuria 125 km/h, sen on täytynyt tuntua varmaan aika huimalta nopeudelta avonaisessa ohjaamossa.
Alpeilta turvalliseen alastuloon 1500 metrin korkeudesta tarvittiin uusia tehokkaita jarruja, jotka sijaitsivat vaihteistossa ja takapyörissä. Tähän kohtaan lisätään jälleen vanha toteamus: ”Kaikki tuo nippelitieto on koottu useasta eri tietolähteestä, ja joku niistä voi olla ihan oikeinkin”.
No nyt on pienoismallissa kiitettävästi yksityiskohtia, myös ohjaamo on erittäin hyvin näkyvissä. Mallin ainoa huono puoli on hieman vinoon asennettu ohjauspylväs, mutta en uskaltanut vääntää muovista osaa yhtään enempää, se olkoon sitten vinossa. Kolmen polkimen lisäksi oikealta ohjattavan auton ulkopuolella sijaitsevat käsijarru ja vaihteen valintavivusto näyttävät vaikuttavan suoraan uudenaikaiseen vaihdelaatikkoon, sen sisällä kun ei ole ketjua tai hihnoja.
Konepellin sivuilla sijaitsevat jäähdyttimien kennot ovat tavallaan yksi 1900-luvun alun Renaultin tuntomerkkejä, syylärien yläosan messingin väriset putket sopivat hyvin tummanpunaiseen väriin. Samaa väriä on käytetty myös äänimerkin antolaitteessa, käynnistysveivin kahvassa, vanteiden navoissa, syylärin korkissa ja ”kojelaudan” namiskoissa. Istuimet näyttävät hyvin topatuilta ja sen lisäksi kakkoskuljettajan jalkatilassa on säiliö, jonka tarkoitus jäi arvoitukseksi.
Tällä kertaa ei voi valittaa sileistä renkaista, nyt on kulutuspinnassa täsmälleen samanlainen kuviointi kuin oikean kokoisessa autossakin. Pohjalevyssä on akselisto, lehtijouset, kardaaniakseli, pakoputki sekä hyvin mallinnettu ohjausvivusto. Näissä 1900-luvun alkupuolen malleissa on juuri noiden lukuisien yksityiskohtien vuoksi paljon enemmän katseltavaa kuin nykyajan sileissä, tuulitunnelin muovaamissa koreissa.
Vertailukuvan on ottanut Jorma Peisalo Pariisissa Champs-Élyséen varrella sijaitsevassa Renaultin L´Atelier myymälässä, vuonna 2013 siellä oli ”No limit” teema johan tämän voitokas kilpa-auto sopi täydellisesti. Nettitiedon mukaan tuo auto on sama kuin kilpailussa käytetty yksilö, nyt tosin restauroitu, mutta ei siis kuitenkaan jälkeenpäin tehty replica.
Valmistaja Norev, Ranska/Kiina.
Kari Kitti.
