Vielä vaan näitä yhden euron autoja riittää, nyt vuorossa toinen kerhon syystapaamisen kolikonheittokilpailun 1:18 koon palkintoautoista. Toinenhan on se toukokuussa esitelty 4 E-Tech.
Paikkana Siikaranta Camping, Reposaari (Räpsö), Pori. 12.-14.9. 2025
Sääntöjen kertaus: Yhden euron kolikkoa heitetään salmiakki-logolla varustetun puutikun viereen. Kaikkein lähemmäksi kolikkonsa heittänyt Renault-kerhon jäsenmaksun maksanut henkilö saa tällä kertaa valita ensin omakseen toisen näistä kahdesta 1:18 kokoisesta upeasta pienoismallista. Tähän kohtaan on hyvä mainita, että koskaan ennen ei ole syyspäivillä ollut näin arvokasta ja runsasta palkinto- arvontapöytää.
Renault 5 Turbo 2 vuodelta 1983 on ajanut 35. Lyon-Charbonnieres rallyen samana vuonna itäisessä Ranskassa, kuljettaja toimi Didier Auriol ja kartturina WRC:n virallisen tulosluettelon mukaan Jean-Yves Tussiot. Tällä Lavabre Cadet hansikkaiden valmistajan väreihin maalatulla kilpurilla he sijoittautuivat siinä kisassa sijalle 9.
Kun siviiliversiokin liikahti Garretin T3 turbolla varustettuna 0-100 km/h aikaan 6,4 niin mitähän lukuja tämä tehtaan kilpa-auto sitten oikein kellottikaan. Erään tietolähteen mukaan tässä voisi olla se hieman suurempi 1437 kuutioinen moottori, tai sitten ei.
Näiden edullisten 1:18 (alle 100 €) pienoismallien yksityiskohtia ei välttämättä kannata katsoa ihan totisella silmällä, täytyy jotenkin vaan ymmärtää mallien valmistajien halua tehdä paljon voittoa pienillä muutoksilla. Niin tai näin, tämä malli on hinta/laatu suhteeltaan mielestäni kuitenkin erittäin hyvin valmistettu. Aukeavat ovet, etu-ja takaluukku, moottori, sekä tarkat alustan palikat luovat sitä oikeaa tunnelmaa.
Tämän ralliauton väritys on siis peräisin 80-luvulta, ajalta jolloin ne olivat jotenkin tyylikkäämpiä. Nykyään ne ovat niin monen eri yhteistyökumppanin (sponsorin) kirjavien teippien peitossa, ettei niitä oikein meinaa tunnistaakaan kaiken sen sekavuuden keskeltä. Tämä valitushan on siis vanhan setämiehen kirjoittama.
Turbo Vitosen erikokoiset rengaskoot edessä ja takana on huomioitu tässä pienoismallissa, siten myös vararenkaat ovat erilaiset. Nokkapellin alla oleva on pienempi 190/55/340 etupyörä ja moottorin päällä oleva isompi 220/55/365 takapyörä. Kivan näköisissä kaksivärisissä vanteissa ovat kiinnityspultit ja venttiilien tapitkin hyvin mallinnettu. Tässä yhteydessä voisi vielä kehaista nokkapellin ritilää, joka on oikeasti ritilä, eikä vain maalauksella tehty koriste.
Neljä suurta Cibie Iode lisävaloa peittävät melkein kokonaan eturekisterikilven, mutta eihän sillä näin ranskalaisessa rallissa niin väliä oikeastaan ole.
Sisälle on saatu sovitettua tukevan näköiset turvakaaret sekä aikakauteen sopivat OPM:n kilpapenkit, punaiset kuudenpisteen turvavyöt sopivat hyvin mustiin jakkaroihin. Heti niiden takana ”konepellin” päällä on musta ja pyöreä Pirellin vararengas ja Facomin musta työkalulaatikko. Sitä moottorin kantta en lähtenyt tällä kertaa poistamaan kuvausta varten, se oli niin tiukassa että jätin suosiolla sen irrotuksen ensimmäiselle omistajalle. Mutta kyllä sen alla näyttää olevan 1,4 litraisen turbomoottorin pienoismalli.
Vaikka kojetaulu onkin siviiliversion nähden yksivärinen ja tummansävyinen, niin sen mittareista löytyy kyllä punaista väriä ihan kiitettävästi, sekä valkoista käyttökytkimistä. Kartturi on saanut kojetaulun päälle eteensä, aika monta uutta mittaria ja namiskaa. Epäsymmetrinen siviiliohjauspyörä on vaihdettu Iso Delta rallirattiin, eikä niitä värikkäitä mattojakaan näy missään, lattialla on pelkkää peltiä niin kuin ralliautossa kuuluukin olla.
Alustan yksityiskohtia ei voi muuta kuin kehua, siellä on esim. pyörien ripustukset ja vaihdelaatikon jäähdytysrivat erittäin hyvin mallinnettu.
Valmistaja: Solido, Ranska/Bangladesh.
Kari Kitti.